Kuva: Pixabay

Kuntapäättäjiltä odotetaan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Toivotaan reagointia ja läsnäoloa. Osana kunnan viestintästrategiaa some on alusta nopeaan tiedottamiseen ja osallistamiseen. Se tarjoaa myös tyytymättömille paikan huuteluun, väärän tiedon levittämiseen ja mustamaalaamiseen. Kuntapäättäjät ovat alttiita someraivolle, koska työ on julkista ja vastuulla on kuntalaisia henkilökohtaisesti koskettavia asioita.

Somessa kommentointia ohjaavat usein faktojen sijasta tunteet. Tunne pitää keskustelua yllä ja ruokkii sitä. Etenkin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolien epäselvyydet aiheuttavat kitkaa, mikä voi purkautua epäasiallisena huuteluna.

Päätöksenteon motiiveja tai taustoja kyseenalaistetaan, ja some tarjoaa moraalipaniikkeihin herkullisen kanavan. Ei tarvitse tuntea lainsäädäntöä tai prosesseja, vaan riittää, kun löytää tunteita nostattavan näkökulman riittävällä osumatarkkuudella.

                   *         *         *

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Parhaillaan muodostetaan oikeuskäytäntöä siitä, missä menee sananvapauden ja sananvastuun raja netissä. Julkisessa ammatissa toimivaan ihmiseen kohdistuva vihakampanjointi on katsottu käräjäoikeudessa ankarasti tuomittavaksi. Tämän linjauksen toivotaan jatkossa luovan raameja ja suitsivan somen pahinta lokaa.

Kunnianloukkaus ja laiton uhkailu ovat kuitenkin yhä asianomistajarikoksia ja kynnys viedä törkyjä oikeuteen on korkea. Mutta se on yksi tärkeä keino yrittää ohjata keskustelua asiallisempaan suuntaan. Jos huono käytös hiljaisesti aina vain hyväksytään, siitä tulee maan tapa ja sallittua.

Vihapuhe on uhka paikallisdemokratialle kuntapäättäjän kyllästymisen, turtumisen tai puhtaan itsesuojeluvaiston takia. Kukaan ei jaksa loputtomiin olla someraivon keskipisteessä perheineen ja päivystää netissä oikaisemassa väärää tietoa. Näitä ammatinvaihtajia kunnistamme löytyy.

                   *         *         *

Kuntapäättäjien työolojen parantamiseksi on valjastettu monia tuttuja ja vähän uudempiakin keinoja. Kuntajohdon kehityskeskustelukäytäntö on yksi tapa murtaa puhumattomuuden kulttuuria ja ennaltaehkäistä epäselviä roolituksia viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä.

Koko johtamisjärjestelmän uudistaminen on radikaalimpi, mutta myös toimivaksi osoittautunut keino. Kun keskusteluyhteys viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on tiivis, ammattimainen ja avoin, se auttaa luottamuksen rakentamisessa. Läpinäkyvä ja rakentava päätöksenteko heijastuu koko kunnan toimintakulttuuriin ja vie pohjaa turhalta valittamiselta.

Tiukassa on kuitenkin oletus, että julkisessa ammatissa toimivan kuntajohtajan on vain kestettävä. Tämän oletuksen on muututtava, jos haluamme pitää kiinni motivoituneista, sitoutuneista ja pätevistä johtajista.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Pääkirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 11/2018, jonka teema on johtaminen ja päätöksenteko.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*