Päättäjät nihkeitä kunnanosavaltuustoille – kuntalaisraadeille kannatusta
Päättäjäkyselyssä tiedusteltiin näkemyksiä mm. kuntalaisten osallistamiseen. (Kuva: Ville Miettinen)
Valtaosa kunnallisista päätöksentekijöistä suhtautuu kielteisesti ajatukseen suorilla vaaleilla valitusta kunnanosavaltuustosta, käy ilmi Åbo Akademin tutkijan Siv Sandbergin osana ARTTU 2-tutkimusohjelmaa tekemästä päättäjäkyselystä.
Sandberg tiedusteli näkemyksiä noin 1 500 johtavalta viranhaltijalta, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston sekä lautakunnan jäseneltä.
Kunnanosavaltuustoihin suhtautui 1 408 vastanneesta kielteisesti 43,8 % ja myönteisesti 34,1 %.
Suurinta vastustus oli johtavien viranhaltijoiden keskuudessa. 203 vastanneesta 60 prosenttia vastusti ajatusta suorilla vaaleilla valittavasta kunnanosavaltuustosta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tällä hetkellä kunnanosavaltuuston valitseminen suoralla kansanvaalilla ei ole mahdollista. Asia nousi esille valtiovarainministeriön viime vuonna tekemässä selvityksessä, jossa ajatukseen suhtauduttiin myönteisesti mutta sen toteutumiseen ei uskottu.
Puolueista suoralla vaalilla valitulla kunnanosavaltuustolla on eniten kannatusta vihreiden ja vasemmistoliiton piireissä. Kielteisimmin asiaan suhtautuvat kokoomuksen ja RKP:n kuntapäättäjät
Kuntalaisraadeille kannatusta
Suhtautuminen kuntalaisista koottuihin raateihin ja paneeleihin, jotka voivat ottaa kantaa vireillä oleviin asioihin, oli yleisesti ottaen erittäin myönteistä. Kaikkien asemien edustajista noin 60 % suhtautui ajatukseen myönteisesti.
Valtuusto voi päättää, miten se osallistaa kuntalaisia. Uusi kuntalaki (§ 22) mainitsee joitakin esimerkkejä siitä, miten kuntalaiset otetaan mukaan päätösten ja suunnitteluun, muun muassa ”järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja” sekä ”suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa”.
Talouden suunnitteluun kuntalaisia ei sen sijaan toivota mukaan. Uuteen kuntalakiin (410/2015), § 22 sisältyy osallistuvaan budjetointiin viittaava maininta ”järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun”.
Kaikissa asemanmukaisissa vastaajaryhmissä suhtautuminen osallistuvaan budjetointiin oli voittopuolisesti kielteistä.
Puolueiden kannoissa oli suurta vaihtelua. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien, RKP:n ja keskustan edustajat olivat selvästi osallistuvaa budjetointia vastaan, mutta vasemmistoliitosta yli puolet ja vihreistä peräti 75 % oli sen kannalla.
Juttua muokattu klo 13.51: korjattu kuntalain pykäläksi 22 ja lisätty maininta ARTTU2ohjelmasta.
