Isot kaupungit ovat esittäneet erillislainsäädäntöä itsehallintoalueuudistukseen. (Kuva: Kari Långsjö)

Isojen kaupunkien esitys niille kuuluvasta erillisasemasta tulevassa itsehallintouudistuksessa saa pienten kuntien johtajilta osakseen niin ihmettelyä kuin ymmärrystä.

Viimeksi erillislainsäädäntöä esitti Espoo lausuntoesityksessään tulevasta uudistuksesta.

Aiemmin vastaavaa ovat esittäneet Turku ja Tampere.

Helsinki puolestaan haluaa itsehallinnon maakunnan sijasta metropolialueelle.

Hartolan Olenius: Isot pelkäävät rahavirtojen puolesta

Isoille kaupungeille ei tulisi antaa erillisasemaa uudistuksessa, arvioi Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius. Sillä saavutettaisiin enintään kuviteltuja hyötyjä.

Hän uskoo, että isojen kaupunkien keskustelunavauksessa on kyse rahasta ja sen liikkeistä.

– Keskuskaupunkien verorahoituksesta ohjautuu mahdollisesti jatkossa aiempaa suurempi tai ainakin suuri osa itsehallintoalueille, mutta mitä ne saavat siitä vastineeksi? Kyse on myös siitä, mihin tulevien itsehallintoalueiden sisällä rahavirrat käytetään. Kaikki epävarmuus synnyttää nyt vain lisää epävarmuutta, Olenius näkee.

– Suuret kaupungit pelkäävät, että kaupunkien käytössä aiemmin olleet rahat käytetään jatkossa ”jossain muualla”  – ja kenties uskotaan, että maaseutukuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat itsehallintouudistuksessa taloudellisia voittajia. Tosiasiassa pienten maaseutukuntien rahavirtoja ei voi pienuutensa vuoksi edes verrata suurten kuntien rahavirtoihin, Olenius muistuttaa.

Ylitornion Melaluoto: Isot menestyvät ilman erillisasemaa

Samoilla linjoilla erillisasemasta on Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluoto. Hän uskoo isoimpien keskusalueiden menestyvän varmuudella myös ilman erillisasemaa.

– Mielestäni huomattavasti suurempi huoli on siitä, miten pienet syrjemmällä olevat kunnat selviävät näköpiirissä olevassa valtavassa myllerryksessä.

– Arvelisin, että kyseessä lienee ylireagointi ja turha huoli siitä, että keskusalueille käy huonosti.

Hangon Strandell: Ei missään nimessä

Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell on jyrkästi erillisasemaa vastaan.

– Ei missään nimessä. Jo Uudenmaan alueella alueen periferiassa sijaitsevat kunnat ovat muuttotappioalueita, ja kokonsa vuoksi sote-menojen osuus per kuntalainen korkeammat kuin isoissa kaupungeissa, Strandell sanoo.

Hän näkee sote-uudistuksessa uhan, että paikallinen hallinto keskittyy kasvukeskuksiin. Strandellin mielestä olisi erittäin tärkeää, että valmistelussa harjoitettaisiin määrätietoista alue-politiikaa ja hajasijoitetaan hallinnollisia toimintoja koko sote-alueelle. Esim. atk johonkin kuntaan, palkanlasku toiseen jne.

– Modernissa organisaatiossa ei tarvitse istua yhdessä ja samassa rakennuksessa. Näin toimien vaikutetaan positiivisesti työllisyyteen ja vuokramenot ovat selvästi pienemmät.

Kontiolahden Penttilä: Mikä on ”ison kaupungin” raja?

Kontiolahden kunnanjohtajaa Jere Penttilää mietityttää, mihin vedetään se ”ison kaupungin” raja, jonka perusteella erillisasema annettaisiin.

– Kaikille keskuskaupungeille ei voi antaa erillisasemaa, sillä silloin koko uudistus muuttaa muotoaan, Penttilä näkee.

– Pohjois-Karjalassa esimerkiksi asia ei ole ollut keskusteluissa ja Joensuun seutu on vahvasti ollut viemässä Siun sote -uudistusta ja jatkossa itsehallintouudistustakin eteenpäin.

Isojen kaupunkien ulostulon asiassa Penttilä arvelee johtuvan ainakin osin huolesta vallan menettämisestä.

– Toisaalta isoimpien kaupunkien osalta täytyy huomioida niiden suuri merkitys kansantalouden ja kasvun kannalta. Uudistuksessa ei saa käydä niin, että elinvoima kärsii hallinnon lisääntymisen tai epäselvien vastuiden takia.

Enonkosken Kuuramaa: Vaikea säilyttää yhdenvertaisuus 

Enonkosken kunnanjohtaja Kari Kuuramaa toteaa, että erillisaseman soveltuvuus määräytyy sen sisällön mukaan. Hän näkee  asian kuitenkin selvittämisen arvoisena.

– Se on kuitenkin hyvin vaikeasti toteutettavissa niin, että alueiden yhdenvertaisuus säilyy ja aluehallintouudistus toteutuu, Kuuramaa muistuttaa.

Forssan Sulkko: Yksi malli kaikille olisi kohtuutonta

Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko liputtaa vahvasti erillisaseman puolesta. Hän näkee isojen kaupunkien esiintulon asiassa erittäin tärkeänä kaupunkien elinvoiman edunvalvontana.

– Kuntien tehtävät pitäisi osoittaa niiden kantokyvyn ja taloudellisen aseman mukaan, Sulkko sanoo.

– On kohtuutonta laittaa Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiset kaupungit maakuntaitsehallinnolle alisteiseksi. Se voi johtaa todella negatiiviseen kierteeseen.

Sulkko arvostelee maakuntaitsehallintouudistusta kaiken kaikkiaan surkeaksi. Se tekee useimmista seutukaupungeista ”perinnekuntia”.

– Olisi ollut parempi mennä kuntarakenneuudistus edellä fuusioiden samalla sairaanhoitopiirit erva-alueiden kokoisiksi ja säilyttämällä niiden kuntaomistus. Samassa yhteydessä ELYt ja AVIt olisi voitu lakkauttaa ja valtaosa tehtävistä siirtää suoraan jäljelle jääneille elinvoimaisille kaupungeille, Sulkko linjaa.

– Nyt on alkanut keskustelu siitä, että kunnille jää ns. elinvoimatehtäviä. Mitähän ne ovat ja millä resursseilla? Entä ketä jatkossa kiinnostaa kunta-ala?

Sulkon mukaan huomio on nyt jälleen poliittis-hallinnollisissa rakenteissa, eikä siinä kuinka voidaan johtamisjärjestelmiä kehittää nykyaikaisiksi ja kilpailukykyisiksi.

– Kuntaliiton pitäisi puolustaa nyt kuntia ja kuntien asemaa, eikä heittäytyä itsehallintoalueiden äänitorveksi, Sulkko sinkauttaa.

Vaalan Määttä: Tehtävistä sopimista erillisaseman sijaan

Myös Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä näkee isojen kaupunkien esiintulon normaalina edunvalvontana. Hän sanoo, että tässä vaiheessa valmistelua on hyvä tuoda erilaisen näkökulmat esille.

– Myös pienillä kunnilla ja harvaan asutuilla alueilla on omat erityispiirteensä, hän muistuttaa.

Erillisasema ei Määtän mielestä sovi aitoon, kansalaislähtöiseen maakuntahallintomalliin.

– Sen sijaan kuntien ja itsehallintoalueiden tulee voida jatkossakin sopia tehtävien siirroista, Määttä näkee.

– Uudistusta valmisteltaessa kannattaa muistaa, että ei ole tarkoituksenmukaista siirtää kaikkia tällä hetkellä yhteistoiminnassa järjestettyjä tai tuotettuja tehtäviä itsehallintoalueille. Kunnilla tulee jatkossakin olla oikeus itsehallintonsa nojalla järjestää osa tehtävistä yhteistyössä tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa.

Määttä toivoo, että kun hallitus on kerran linjannut aidosta maakunnallisesta itsehallinnosta, sellainen myös synnytettään. Ennusmerkit tämän toteutumiselle eivät ole pelkästään hyvät.

– Uudistuksen askelmerkit viittaavat enemmän valtion aluehallinnon uudistamiseen, Määttä sanoo.

Rahoitusuudistuksessa Määttä säilyttäisi valtiolla osan soten rahoitusvastuusta ja antaisi itsehallintoalueelle verotusoikeuden.

– Alueiden välinen valtakunnallinen tasaus on olennainen osa uudistusta. Valtionosuuksilla ja verotulotasauksella tasoitetaan eroja alueiden tulopohjassa, olosuhdetekijöissä ja sairastavuudessa, Määttä näkee.

Pyhtään Nuuttila: Väljyyttä säädöksiin

Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttilan mukaan pitää tunnustaa, että kunnat ovat erilaisia ja niillä voi olla toisistaan poikkeavia rooleja ja profiileita.

– En kannata lainsäädännöllistä erityisasemaa, mutta säädöksissä pitää olla väljyyttä, joka mahdollistaa eri rooleja. Tämän tulee koskea myös kuntien ja itsehallintoalueiden välistä toimintaa, jossa yhteisesti voidaan sopia pelisäännöistä, ainakin osin.

– Vaara on se, että itsehallintoalueet jäisivät torsoiksi ja muiden kuntien ja kuntalaisten elämä vaikeutuisi, Nuuttila arvioi.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Kaupungit keräävät veroja itsehallinnollisilta asukkailta sekä omaan kaupunkiin että maakuntaan sanoo:

    Salliiko perustuslain 121 §, että valtio ottaa suurten kaupunkien kunnallisverot itselleen?

    Siltä näyttää.

    Eikö maakunnan sisäisiin kuntayhtymiin tilitettävät kunnallisverot ole kaupungin perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten (PL 121 §) rahaa?

    Voiko Sipilän hallitus ottaa pois perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten (PL 121 §) kaupungilta loputkin rahat?

    Mitä sanoo perustuslakituomioistuin?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*