Reilu puoli vuotta pormestarina - Kärkölän Koskinen katsoo johtamismallin toimivan myös pienessä kunnassa

Päijäthämäläinen Kärkölä siirtyi pormestarimalliin tammikuussa. Kärkölä oli ensimmäinen kunta, joka vaihtoi johtamismalliaan kesken vaalikauden.

Valtuusto valitsi ensimmäiseksi pormestariksi kevään 2017 kuntavaalien ääniharavan Markku Koskisen. Koskisen luotsaamalla sitoutumattomattomalla Kärkölä-ryhmällä on valtuustossa yksinkertainen enemmistö.

Markku Koskinen, kuinka ensimmäinen reilu puoli vuotta pormestarina on sujunut?

– Itse koen, että ihan hyvin. Paljon on haasteita ja pitkää päivää pitää tehdä, mutta katson, että pormestarimalli on ihan toimiva ratkaisu myös pienemmässä kunnassa.

Kuinka pitkää päivää teet?

– Ihan suht’normaalin työpäivän saa tehdä, kun on osittain kunnanjohtajan vastuut ja lisäksi hallituksen puheenjohtajan vastuut. Siihen päälle sitten iltaisin olevat kokoukset. Jonkin verran on ns. kissanristiäisiä, joissa kaivataan pormestarin läsnäoloa. Paljon saa tehdä, mutta paljon on myös mukavaa tekemistä yhdessä kuntalaisten kanssa.

Olet toiminut aiemmin yritysmaailmassa, eikä sinulla ollut kokemusta kuntapolitiikasta ennen vuoden 2017 kuntavaaleja. Ovatko jotkut asiat kunnan päätöksenteossa yllättäneet erityisesti?

– Ehkä sellainen tietty jähmeys, joka liittyy kuntien päätöksentekoon. Paljon enemmän joutuu olemaan tekemissä erilaisten lakien ja sääntöjen kanssa kuin yritysmaailmassa – toisaalta yrityselämässäkin on paljon tekemisissä säännöksien kanssa, mutta yritysmaailman säännöksiin olin jo niin tottunut. Kunnassa on tilanteita, joissa päätöksen tekeminen vaatii moniportaisen käsittelyn ja päätösprosessin, vaikka päätettävä asia sinänsä olisi itsestäänselvyys.

Onko sinulla riittänyt pormestarina aikaa kunnan yrityselämän edistämiseen?

– Jonkin verran, enemmän pitäisi olla. Jokunen liiketilaa on saatu välitettyä.

Pormestarin palkkio on Kärkölässä 3000 euroa kuukaudessa. Se on varmasti pienin kunnan ykkösjohtajalle maksettava palkka tai palkkio Suomessa?

– No me olemme kuntana haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Omalta osaltani ensimmäisellä sijalla on halu kehittää omaa kotiseutua. Pidemmän päälle tason pitää olla korkeampi, jotta tehtävä olisi houkutteleva. Tosin on todettava, että koko- ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden palkkiot ovat hyvin maltillisia koko maassa – tämä tuli ilmi Kuntaliiton tekemässä selvityksessä. On varmaankin poliittisia syitä olla näiden palkkioiden suhteen varovaisempia kuin kuntajohtajien palkkojen suhteen.

Kuinka puoluekentän ulkopuolelta tuleva pormestari on otettu vastaan esimerkiksi naapurikunnissa?

– En ole havainnut erityisiä ongelmia. Jotkut yksittäiset ihmiset saattavat olla sitä mieltä, että sitoutumattomuus ei ole hyväksi eikä pormestarimalli ole hyväksi, mutta suoraan minulle ei sellaista kritiikkiä ole tullut.

Entä Kärkölässä? Millaista on päätöksenteko, kun teillä (Kärkölä-ryhmä) on yksinkertainen enemmistö?

– Puolueiden edustajat ovat moittineet, ettei kaikkien ääni tule kuuluviin, mutta olemme ainakin pyrkineet keskustelemaan asiat avoimesti. Suuressa osassa päätöksistä kaikki ovat yhtä mieltä tai sitten yhtenäinen linja on löydettävissä keskustelujen jälkeen.

Mikä on Kärkölässä päivänpolttava kysymys, jonka kimpussa pormestari joutuu ponnistelemaan?

– Koulurakentaminen. Olemme rakentamassa uusia tiloja alakoululle, ja jatkossa varmaan joudutaan pohtimaan koulurakentamista vielä laajemminkin. Hankkeet panevat kunnan talouden lujille, mutta eihän lapsia voi istuttaa tiloissa, jotka eivät ole terveellisiä.