Reina: Keskustelu kaupunkiseutujen roolista tervetullutta
Kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa on arvioitu kovin niukasti työnjakoa kannustimien, voimavarojen, läheisyysperiaatteen ja itsehallinnon näkökulmista, Timo Reina kirjoittaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää viime aikoina vilkastunutta keskustelua kuntien ja erityisesti suurimpien kaupunkiseutujen roolista on tervetulleena.
Reina muistuttaa blogikirjoituksessaan, että ”yksi keskeisimmistä kysymyksistä siinä on maakuntauudistuksen myötä muotoutuva työnjako kuntien, maakuntien ja valtion kesken työllisyyden ja elinkeinojen edistämisessä sekä kasvupolitiikassa laajemminkin”.
”On totta, että kunnilta ei suoraan juurikaan siirry näihin liittyviä yksittäisiä tehtäviä maakunnille. Kysymys on pääosin valtion TE-hallinnon putkissa nyt hoidettavista asioista. Mutta yhtä totta on, että meillä ei ylipäänsä ole aiemmin määritelty ”kasvupalvelujen” kokonaisuutta eikä siihen liittyviä järjestämis- ja muita vastuita. Tällä on vaikutusta kuntiin paitsi suoraan, myös välillisesti”, Reina muistuttaa.
Kysymys kasvupalvelujen järjestämisestä on ollut yksi ydinasioita suurten kaupunkien edustajien julkisuuteen nostamassa keskustelussa maakuntauudistuksen tarpeellisuudesta. Kaupungit ovat huolissaan siitä ,että niille ei jää riittävästi vapautta päättää elinvoimaansa vaikuttavista asioista. Maakuntahallinnon nähdään tuovan turhan hallinnon tason. Viimeksi tähän viittasi maanantaina Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen.
”Maakuntauudistuksesta pitäisi luopua”, Nenonen twiittasi.
Vantaan Sanomien haastattelussa Nenonen pitää maakuntauudistusta paitsi ylimääräisenä hallinnon tasona myös ongelmallisena erityisesti kaavoituksen, elinkeino- ja työllisyyspolitiikan ja maahanmuuttajakysymysten kannalta.
Timo Reinan mukaan kasvupalvelujen työnjakoa tulisi tarkastella ainakin kannustimien, voimavarojen, läheisyysperiaatteen ja itsehallinnon näkökulmista.
”Näitä on TEM-vetoisessa valmistelussa arvioitu kovin niukasti”, Reina kirjoittaa.
”Kunnilla on erityisesti tulo- ja yhteisöverojen vuoksi maakuntia vahvemmat kannustimet työllisyyden ja elinkeinojen edistämiseen. Kaavaillussa valtionrahoitusmallissa maakunta ei juurikaan taloudellisesti hyödy työllisyyden paranemisesta tai yritystoiminnan vilkastumisesta – voi käydä jopa päinvastoin”, Reina arvioi.
Lue: Timo Reina: Vastakkainasettelusta vastuunasetteluun
Aiemmin aiheesta:
Pekka Sauri: Maakuntavaaleja ei kannata järjestää
Maakuntakommentointi kiihtyy C21-tapaamisen alla
C21-tapaamiseen matkaavat haluavat kaupungeille lisää valtaa ja vastuuta
