Seinäjoki kasvaa haasteista huolimatta – kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä luottaa lujaan ja lempeään otteeseen 

SEINÄJOKI – Yrittäjien kuntabarometrin ykkönen kolmena vuonna peräkkäin. Avaruuden pääkaupunki. Kuntamarkkinoinnin suomenmestaruus. 

Seinäjoki on viihtynyt viime vuosina paljon positiivisessa valokeilassa. Eikä kasvun kierrettä aiota pysäyttää, vaan päinvastoin sitä on tarkoitus kehittää, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä sanoo.

Hän on juuri avannut Kuntajohtajapäivät kotikaupungissaan. Tapahtuman saaminen Seinäjoelle on kaupunginjohtajalle ylpeyden aihe.

Haasteitakin Seinäjoella on ollut, kuten isossa talouskuvassa kaikilla. Silti tilanne näyttää ihan hyvältä. 

-Meillä kuntatalous ja myös kunnan yleinen kehitys ovat pysyneet duurivoittoisena. 

Haastetta asettaa kuitenkin rakennusteollisuuden hiipuminen. Kasvavassa kaupungissa on kova tarve esimerkiksi vuokra-asunnoista. 

-Jo nyt näkee, että vuokra-asuntojen tarpeessa on patoutumaa. Pitäisi saada kovaa hankkeita käyntiin, että saadaan ihmisille asuntoja. Positiivinen haaste, mutta ihan oikea haaste. 

 Myös suuret uudistukset ovat tuoneet haasteensa. Esimerkiksi hyvinvointialueuudistus ei ole sujunut aivan kivuttomasti. 

-Selvästi haetaan paikkaa ja asetelmaa ja sitä, miten yhteistyö sitten tapahtuu. Se on massiivinen muutos kuitenkin, Kiiskilä sanoo. 

Uudistus kohtelee Kiiskilän mukaan Seinäjokea melko hyvin esimerkiksi kaupunkilaisten palvelujen kannalta. 

-Kaupungissa on kuitenkin pohjalla kasvu. Palvelut on järjestettävä. Asiakasnäkökulmasta uskoisin, että uudistus kohtelee ihan hyvin Seinäjokea. 

-Toki taloudelliset haasteet ovat todella isot, jos budjeteista pitää säästää kymmeniä miljoonia. Keinot ovat olemassa, mutta vaikkapa palveluverkkoja koskevia päätöksiä voi olla haastava tehdä maakunnan laajuisesti. 

Kuntien lihaksista huolehdittava 

Kiiskilä toimi ennen Seinäjoelle siirtymistään Laukaan kunnanjohtajana. Tuoreen Kuntalehden haastattelussa Laukaan nykyinen kunnanjohtaja Linda Leinonen kuvailee hyvinvointialueuudistuksen rahoitusvaikutuksia kasvukunnille katastrofaalisiksi. 

Kuntajohtajapäivien puheenvuorossaan kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., totesi edessä olevan valtionosuusuudistuksen – ja muistutti että se ei yksin riitä kuntatalouden vakauttamiseen. Hallitus on luvannut kohdella kuntia reilusti ja aikoo mm. keventää normiohjausta.  

Hyvinvointialueuudistuksen ja tulevan TE-uudistuksen todelliset vaikutukset kuntien näkymiin ovat sumun peitossa. Hallitusohjelman kirjauksillakaan ei ole merkitystä, ennen kuin ne ovat pykälinä laissa. 

Kuten kasvukunnille, myös monelle kasvavalle kaupungille näkymät ovat kasvusta huolimatta tiukat.  

-Olisi ehdottoman tärkeää, että valtionosuusuudistus olisi sellainen, että ajateltaisiin kuntiakin. Jollakin kuntienkin on tultava toimeen. Meitä on erilaisia, kyllä, mutta on allekirjoitettava se, että kyseessä on massiivinen haaste, Jaakko Kiiskilä sanoo. 

-Yksinkertaisimmillaan sen voi sanoa, että kun annetaan kunnille tehtäviä, pitäisi huolehtia siitä että meillä on lihakset tehdä ne tehtävät. 

Hän kuitenkin muistuttaa, että sumua on näkymissä aina. 

-Ehkä tämä sumu vaikuttaa siihen, että kun talousarviota valmistellaan, koetamme pelata tarkan markan peliä. Mieluummin liioitellaan kuluja ja väheksytään mahdollisia tuloja, että vuosittaisessa taloudessa olisi pelivaraa. 

Kaupunkien tarkoitus ei kuitenkaan ole euromääräisen voiton tekeminen, hän muistuttaa.  

-Jos on hankalampi aika, koetetaan tehdä vaikka nollatalousarviota. Parempina aikoina on kerättävä tammenterhoja koloon pahemman talven varalle. 

Kaupunki yrittäjille 

Seinäjoen maine yrittäjäkaupunkina on vankka. Kiiskilän mukaan yrittäjyyden tukeminen kulkee läpi kaiken toiminnan ja on olennaisena mukana myös kaupunkistrategiassa.  

-Kun uutta kaupunkistrategiaa tehtiin, koetettiin uuttaa siihen yrittäjämäinen toiminta, mutta saada myös yritysten huomioiminen ja vaikuttamismahdollisuudet sinne. Yrittäjän asia priorisoidaan ja yritetään itse ajatella toiminnassa yrittäjämäisesti. 

Vilkas yrittäjätoiminta on pitänyt kaupunkien tuloverokertymän hyvänä.   

Yrittäjyysbrändiä halutaankin vahvistaa ja kehittää. Kiiskilä puhuu Seinäjoen yrittäjyys 2.0:sta, entistäkin paremmasta symbioosista kaupungin ja yritysten kesken.  

-On ymmärrettävä, että kun yrityksillä menee hyvin, ne etsivät ja palkkaavat työntekijöitä. Tähän liittyy mm. TE-uudistus, jossa meidän näkökulman mukaan on erittäin tärkeää, että saadaan joku työllistettyä. Haluamme löytää yrityksille työntekijöitä.  

Seinäjoen ydinkeskustaa hallitsevat rakennustyömaat. Uusia kerrostaloja on noussut, vanhoja puretaan tai remontoidaan. Kaupunginjohtaja liputtaa korkeamman ja tiiviimmän keskustan puolesta.  

Tärkeää on silti myös säilyttää kaupungin moninaisuus. On maaseutumaisia kaupunginosia ja urbaani keskusta.  

– Löytyy asuinpaikka sellaiselle, joka haluaa pitää hevosen ja kymmenen koiraa, mutta kaupunkikeskustan on kasvettava urbaanimmaksi. Se tarkoittaa korkeampaa ja tiheämpää, kuitenkin niin että huolehditaan logistiikasta. Ja vehreydestä tulee huolehtia. 

Synnyinkaupungin johtaja 

Jaakko Kiiskilä on syntyisin Seinäjoelta, mutta se ei vaikuttanut töihin Seinäjoelle hakeutumiseen. Kiiskilä on aikuisena asunut muualla aina siihen saakka, kunnes tuli valituksi Seinäjoen kaupunginjohtajaksi vuonna 2020. 

-Toki täällä on tuttuja menneisyydestä, joihin välillä törmää. Ja antaa kaupungin tunteminen vähän etumatkaa. Jos olisi ihan vieraalla maalla, pitäisi opetella kaikki. 

Etelä-Pohjanmaa on vankkaa pesäpalloseutua, ja Kiiskilä pelasi aikoinaan huipputasolla täysipäiväisesti. Superpesiksessä hän edusti Nurmon Jymyä, Jyväskylän Kiriä ja Oulun Lippoa. 

Pelaaminen on jäänyt, muun muassa siksi, että kroppa ei enää kestä. 

-Pesäpallossa jokainen yksittäinen suoritus, lyönti, heitto tai paikaltaan täyden pesänvälin juokseminen on hyvin repivä.  

Harrastukset ovat vuosien varrella vaihtuneet, mutta golf on pysynyt. Kiiskilä harrastaa innokkaasti musiikkia, nykyään erityisesti sen kuuntelua. 

-Paljon keikkoja tulee käytyä katsomassa.  

Urheilulajeista Kiiskilä on löytänyt padelin.  

-Pelaan niin paljon kuin paikat kestää ja aikaa riittää.  

Seinäjoki, huippupaikka vuonna 2030 

Kuntajohtajapolulle Kiiskilä kulki kauppatieteiden opiskelun kautta. Ennen kuntauraa hän työskenteli ohjelmistoyrityksessä 

-Halusin tehdä laaja-alaisempaa työtä ihmisten kanssa. Oli myös sellainen palvelemisen tarve, kun kuntapuolelle lähdin.  

Kiiskilän varsinainen kuntaura alkoi Toivakan hallintojohtajana. Toivakasta hän siirtyi kahdeksi vuodeksi Laukaan hallintojohtajaksi ja sen jälkeen seitsemäksi vuodeksi Laukaan kunnanjohtajaksi, ennen kuin siirtyi Seinäjoelle.

-Reilu vuosi Toivakassa oli todellinen kuntakorkeakouluni.  

Johtajana Kiiskilä on kuvannut itseään lempeäksi mutta lujaksi. 

On kunnanjohtajan vastuulla, että hommat toimivat. Asioiden pitää mennä eteenpäin lainmukaisesti. Vaaditaan selkärankaa, hän sanoo. 

-Haluan olla suoraselkäinen ja oikeudenmukainen tai ainakin pyrkiä siihen.  

-Kun on pitkään ollut kuntajohtajana, jotain kehittymistäkin on varmaan tapahtunut. Yritän antaa tilaa työntekijöilleni. Paljon minua osaavampia ihmisiä on johtoryhmä täynnä. Yritän kuunnella paljon, mutta haluan itse tehdä analyysin kuulemastani. Vähemmän äksiisiä ja komentamista ja enemmän kuuntelua. Mutta välillä on oltava myös luja. 

Kiiskilän visiossa vuoden 2030 Seinäjoesta näkyy entistä kansainvälisempi, turvallinen kaupunki, jossa yrittäjyys on edelleen kovasti arvossaan.  

-Tekemisen meininkiä on vaalittu ja toivottavasti myös yrittäjyys on entistä kansainvälisempää. Huippupaikka.