Selvittäjät korostavat soten valtionohjausta ja johtamista
Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää nykyistä selvempää valtion ohjausta, katsovat raportissaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt johtaja Tarja Kauppila ja professori Anja Tuulonen.
He korostavat johtamisen merkitystä ja kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta.
– Samanaikaisesti on edistettävä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ymmärrettävä julkisten varojen rajallisuus, he muistuttavat.
Selvityshenkilöiden tehtävänä oli pohtia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen uudistamiseksi nykyistä vaikuttavammaksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sote-rahoitus ja sisällöllinen ohjaus on tarkoitus sovittaa yhteen niin, että ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa ja samalla vähentää kustannuksia.
– Se tarkoittaa, että valtio ohjaa itsehallintoalueita ottamaan käyttöön uusia yhdenmukaisia toimintatapoja, jotta samalla rahalla saadaan ihmisille vaikuttavampia palveluja kuin nyt. Valtion ohjausta on tarkoitus vahvistaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy itsehallintoalueille vuonna 2019, selvitysmiehet katsovat.
Raportissa korostetaan sote-uudistuksen johtamisen merkitystä ja kaikkien tasojen osuutta. Palvelujen vaikuttavuuden katsotaan riippuvan niin valtion ohjauksesta kuin yksittäisen sote-ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisesta.
Yksinkertainen johtamismalli kaikille tasoille
Selvityshenkilöt ehdottavat yksinkertaista johtamismallia, joka toistuu samanlaisena kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla. Mallissa otetaan huomioon se, mitä palveluita tuotetaan, millä voimavaroilla ja miten palveluiden vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseksi mitataan.
– Kansallisesti on linjattava sellaiset menettelytavat, joilla varmistetaan budjetissa pysyminen sekä palvelujen yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Palvelulinjaukset on tärkeää valmistella avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, mukaan lukien kansalaiset, selvityshenkilöt katsovat.
Selvityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysministeriöön perustettaisiin kansallinen strateginen sote-yksikkö. Se määrittäisi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistäisi kustannusvaikuttavia toimintatapoja.
Yksikkö vastaisi voimavarojen jakoperusteista ja suuntaamisesta niin että hyvinvointia edustetaään tehokkaimmin.
Yksikkö vastaisi myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta arvioinnista. Itsehallintoalueille perustettaisiin vastaavat alueelliset strategiset sote-yksiköt.
Myös palvelujen tuottajilta edellytettäisiin raportin mukaan samanlaista strategista järjestäytymistä. Lisäksi toiminnan tueksi perustettaisiin itsehallintoalueiden viisi yhteistä tutkimus- ja kehittämisyksikköä.
Kelan lääkekulut alueiden budjettiin
Edelleen selvityshenkilöt ehdottavat, että Kela ja työterveyshuolto otetaan osaksi sote-uudistusta.
– Esimerkiksi Kelan lääkekustannukset pitäisi ottaa osaksi itsehallintoalueen budjettia. Tällöin terveydenhuoltoa voidaan kannustaa potilaiden lääkkeettömiin hoitoihin.
Swlvityshenkilöt haluavat kustannusvaikuttavuuden osaksi sote-alan koulutusohjelmia.
Selvityshenkilöiden raporttia hyödynnetään valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja maakuntia koskevaa lainsäädäntöä.
Raportti kokonaisuudessaan on täällä.
Kuntalehti:
”Sote-rahoitus ja sisällöllinen ohjaus on tarkoitus sovittaa yhteen niin, että ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa ja samalla vähentää kustannuksia.
– Se tarkoittaa, että valtio ohjaa itsehallintoalueita ottamaan käyttöön uusia yhdenmukaisia toimintatapoja, jotta samalla rahalla saadaan ihmisille vaikuttavampia palveluja kuin nyt.”
Miksi esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kustannuksia hillitsevä, täysin itsehallinnollinen toimintatapojen kehitystyö ei ole kiinnostanut Sipilän hallituksen kehitysministeriä Anu Vehviläistä (kesk.)?
Edes Juha Sipilä ei ole koskaan lausunut mitään hyvää Eksotesta, kuten ei tehnyt edeltäjänsä kokoomuksesta Jyrki Katainenkaan.
Pääministeri Sipilällä on mahdollisuus – PUUTTUMATTA nykyisten 20 sairaanhoitopiirin nykyiseen itsehallintoon – saada kaikki Suomessa tunnetut parhaat käytännöt käyttöön vaikka vuoden 2917 alusta lähtien: mitään prosessikaavioita vapaaehtoiseen rationointihankkeeseen ei ole. Uskomatonta insinööri Sipilältä!
— Sipilä ei halua niin nopeaa muutosta Suomen julkiseen talouteen.
— Sipilä haluaa kymmeniä vuosia jatkuvan ”kirikilpailun”. Vastaa samaa kuin Sipilän oma yritys antaisi kilpailijoilleen rahaa kirittääkseen omaa yritystä laatu- ja rationointivoittajaksi.
20 miljardin potista yksikanavainen sote-raha yksityisille:
— Sipilä haluaa jakaa nykyisen julkisen soten sekä verorahoja (PL 121 §) että perustuslain 121 §:stä johdetun rahoitusperiaatteen mukaisia sote-rahoja yksityisille sote-pörssiyhtiöille:
20 miljardin itsehallinnollintoon perustuvasta rahasta puolet pois julkiselta sotelta pörssiyhtiöille.
— Samanaikaisesti Sipilä leikkaa julkista sote-palvelua.
— Samanaikaisesti Sipilä leikkaa julkisen soten rahoitusta: alenevat budjettiraamit ”maakuntaitsehallinnolle”. Mikä itsehallinto valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.)?1
Sipilä vaatii, että pörssiyhtiöiden on oltava ”samallalla viivalla” fifty-fifty:
— perustuslaillisesti absurdia!
Kuntalehti:
”He korostavat johtamisen merkitystä ja kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta.
– Samanaikaisesti on edistettävä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ymmärrettävä julkisten varojen rajallisuus, he muistuttavat.”
PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMELLE:
1) Onko julkisten — perustuslaissa säädettyjen verotusoikeuteen (PL 121 §) perustuvien — rahojen rajallisuus este poistaa julkisen soten hoitojonot ja saada kaikkiin Suomen kuntiin perustuslaissa säädetyt, nykyistä paremmat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut?
— Vai onko kysymys siitä, että Suomen valtiolla — Sipilän hallituksella ja eduskunnalla, millään parlamenttipuolueella ml. erityisesti valtiovarainministeripuoluella Kansallisella Kokoomuksella ja Kuntaliitolla — EI OLE RAHAA SÄÄTÄÄ LAKEJA perustuslakivaliokinnan perustuslain §§ 6, 19 ja 121 1. ja 4. johtaman rahoitusperiaatteen mukaisia sote-valtionosuuksia hoitojonojen poistamiseksi julkisesta sotesta, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi pienissä kunnissa ja keskisuurissa kaupungeissa yhdenvertaisiksi Suomen suurten kaupunkien perustuslaillisesti yhdenvertaisten asukksiden kanssa?
2) Onko Suomen perustuslain mukaista jakaa yksikanavaisesta sote-rahaputkesra miljardeja yksityisille sote-pörssiyhtiöillr, kun Siplä, Soini ja Stubb eivät kykene turvaamaan edes asukkaitten aitoa itsehallintoa rahoitusperiaatteella.
Onko peruspalveluministeri Juha Rehulalla (kesk.) rahaa annettavaksi edes kasvavaan vanhustyön hoitajamitoitukseen lakisääteisesti?