Sote kaksilla raiteilla
Pohjois-Karjalan sote-hankkeen rahoitusmalli ja perussopimus esiteltiin kuntapäättäjille maanantaina. Muissakin maakunnissa valmsitelu etenee, vaikka valtakunnan tason raameista ei ole tietoa.
Pohjois-Karjalan perussopimus on valmistelijoiden mukaan rakennettu siten, että mahdolliset valtakunnan taholta tulevat lakimuutokset pystytään joustavasti ottamaan huomioon ja muuttamaan rahoitusmallia tarpeen mukaan.
Hanke kattaa Pohjois-Karjalan maakunnan ja Heinäveden kunnan Etelä-Savosta.
Kuntayhtymän rahoitus perustuisi kunnilta perittäviin maksuihin. Rahoitusmallissa kuntien maksuosuuksista 95 prosenttia perustuu palvelujen todelliseen käyttöön ja viisi prosenttia asukaslukuun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Rahoitusmallissa tavoitteena oli löytää mahdollisimman kannustava ja oikeudenmukainen malli, joka ei kuitenkaan suuresti muuttaisi kuntien tämänhetkisiä maksuosuuksia.
Tavoitteena on myös rajata sote-kustannusten nousu yhteen prosenttiin vuodessa. Viime vuosina kasvuvauhti on ollut 5–7 prosenttia vuodessa.
Kuntayhtymän valtuustoon kunnat saisivat mallin mukaan edustajia asukasluvun mukaan, yksi edustaja jokaista alkavaa 3 500 asukasta kohden. Lisäksi perustetavassa kuntayhtymässä olisi paikalliset neuvottelukunnat, jotka seuraisivat palvelujen laatua paikallistasolla ja tekisivät kiinteää yhteistyötä sote-kuntayhtymän paikallisjohdon kanssa.
Sote-valmistelu etenee kahta raidetta
Myös muualla maassa sota-alueiden valmistelu etenee kunnissa ja maakunnissa omaa rataansa ainakin osin valtionhallinnon edellisen kierroksen mallien mukaan samaan aikaan kun valtakunnallinen valmistelun lopputuloksesta ei ole tietoa.
Valmistelu tapahtuu maakunnittain. Hallitusohjelman mukaan alueita on korkeintaan 19, minkä on tulkittu vastaavan maakuntajakoa.
Hallitusohjelmassa on kuitenkin asetettu vain alueitten lukumäärän yläraja. Ohjelman hyväksymisen jälkeen muun muassa Tuomas Pöystin johtama selvitysryhmä on asettanut tavoiteeksi 9–12 aluetta, mikä tarkoittaisi, että maakunnittain tehty valmistelu menisi suurelta osin uusiksi.
Maakuntatasolla tapahtuu koko ajan, malleja valmistuu ja kokouksia pidetään. Etelä-Savossa kokoonnutaan tiistaina käsittelemään valmistelun vaihetta.
Pöystin tytöryhmän esittämä pieni lukumäärä määrä on herättänyt kritiikkiä, jonka mukaan yhdeksän alueen malli johtaisi esimerkiksi jo olemassaolevan ja toimivan Kainuun sote-alueen purkamiseen.
Keskusteluissa on noussut esiin muitakin asioita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti maakunnissa tapahtuvaan valmisteluun. Viimeksi keskustassa on noussut vahvasti esiin ajatus koko rahoitusvastuun siirtämisestä pois kunnilta.
Edelleen on kaavailtu tulevalle hallintoportaalle muitakin aluehallinnollisia tehtäviä soten lisäksi.
Nykyisin sote-hallinto toimii jo käytännössä maakuntatasolla Uudellamaalla, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Muissa maakunnissa maakuntapohjaisten sote-alueitten valmisteluissa on eri vaiheissa.
Kuopion yliopistosairaalan aluseen kuuluvissa Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa on tehty valmistelun vaiheissa myös yhteistyötä, samoin Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhooitopiirit.
Muuallakin sote-aleuitten pohjustus on edennyt muodossa tai toisessa rinnan valtakunnallisen valmistelun kanssa.
Kuntalehti:
”Tavoitteena on myös rajata sote-kustannusten nousu yhteen prosenttiin vuodessa. Viime vuosina kasvuvauhti on ollut 5–7 prosenttia vuodessa.”
Todella hyvin maakunnalliselta sote-kuntayhtymävaltuustolta, joka on kaiken huipuksi varmasti perustuslakivaliokunnan hyväksymä!
Näitä lisää jokaiseen sairaanhoitopiiriin vapaaehtoisesti nopeutetulla aikataululla.
Luottoluokittajat kiittää.