Sotea viimeistellään suljettujen ovien takana
Sote-esityksen valmistelu tapahtuu melko tiiviisti suljettujen ovien takana. Parlamentaarisessa ohjausryhmässä on sovittu, että vain puheenjohtaja, peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., tiedottaa työn etenemisestä. Hän taas kommentoi säästeliäästi.
Kun tietoa asian etenemisestä on vähän, epävarmuus ulkopuolella lisääntyy.
Ongelmaksi koetaan erityisesti lain suhde perustuslakiin. Lisäksi kokoomusvaikuttajat ovat arvostelleet esitystä raskaasta hallinnosta ja yksityisen sektorin liian rajallisesta roolista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Perustuslakiongelmaa
ratkotaan tosissaan
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan ratkaisuja perustuslakiin liittyviin tarkennustarpeisiin yritetään hakea parlamentaarisessa ryhmässä ja virkamiesvalmistelussa.
Toinen asiaa sisäpuolelta seuraava painottaa, että töitä tehdään tosissaan ja asialla on sekä virkamiehiä että oikeusoppineita.
Ohjausryhmän jäsen Tapani Tölli, kesk., vakuuttaa, että uudistukseen ollaan sitoutuneita.
– Tavoite kaikilla on rakentaa yhteistä mallia, ei kerätä irtopisteitä. Tässä on niin isoista yhteisistä asioista kysymys.
Hän kuitenkin huomauttaa, että esityksen perustuslain mukaisuus selviää lopullisesti vasta kun perustuslakivaliokunta käsittelee valmista ehdotusta ja kuulee asiantuntijoita.
Valmistelussa siis ei voida tietää lopullista kohtaloa, ja asiassa joka tapauksessa liikutaan raja-alueilla.
Perustuslakiin liittyvä ongelma kulminoituu siihen, että sen mukaan kunnan tehtävistä säädetään lailla, mutta sote-uudistuksessa sote-alue päättää kunnan tehtävistä kuten kuulumisesta tuotantoalueeseen. Huolta herättää myös sote-alueen vaikutus kuntien talouteen, mikä rajoittaisi kuntien itsehallintoa.
Timo Soini, ps. on esittänyt ratkaisuksi perustuslain muuttamista, mutta ajatus ei ole saanut kannatusta.
Verotusoikeutta ja
valtuustoa ehdotettu
Lausunnoissa ja julkisissa kommenteissa on ehdotettu sote-alueille suoralla vaalilla valittua valtuustoa ja verotusoikeutta, yhdessä tai erikseen. Näitä ajatuksia kuitenkin pyöritetään enemmän muualla kuin ohjausryhmän liepeillä.
Verotusoikeuden myötä sote-alueen päätöksillä ei olisi ainakaan suoraa vaikutusta kuntien talouteen.
On myös todettu, että verotusoikeus lisää vastuuta rahan käytöstä. Kuntayhtymiä arvostellaan juuri siitä, että ne käytännössä vain lähettävät laskun jäsenkunnilleen. Jos palveluja järjestävä taho on äänestäjille vastuussa verotuksen tasosta, sen voi päätellä vaikuttavan taloudenpitoon.
Oikeusministeriön lausunnosta sote-uudistuksesta voi päätellä, että perustuslakiin liittyvät ongelmat ainakin helpottuisivat, jos sote-alueella olisi oma yleisillä vaaleilla valittu valtuusto.
Sairaanhoitopiirit
olisi ollut vaihtoehto
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori totesi Helsingin Sanomissa, että perustuslain kannalta selkeää olisi, jos järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuu olisivat yksissä käsissä ja riittävän isolla toimijalla.
– Mutta silloin lähestytäänkin jo keskustan maakuntamallia, joka on kirosana tälle hallitukselle.
Tuori huomauttaa, että nykyisistä sairaanhoitopiireistä saisi yksiportaisen ja perustuslain mukaisen hallinnon antamalla niille järjestämis- ja tuottamisvastuu.
Maakuntamallin pohjalta voi löytyä ratkaisu, arvioidaan ohjausryhmässä.
Voi myös olla että ratkaisu löytyy sote-alueen tai tuotantoalueen määritelmistä tai toimenkuvista.
On myös esitetty, että sote-alue ei voisi määrätä kuntaa tuotantoalueeseen, vaan se voisi itse päättää asiasta. Tuotantoalueista voidaan myös säätää lailla.
On jopoa väläytetty koko sote-sektorin siirtämistä valtion hoidettavaksi.
Kompastunut kuntauudistus
vei pohjan sote-uudistukselta
Perustuslakiin liittyvien ongelmien lisäksi kokoomuslaiset ovat nostaneet esiin hallinnon moniportaisuuden ja yksityisten toimijoiden toimintamahdollisuudet, joita puolueessa haluttaisiin parantaa.
Muita puolueita on ärsyttänyt se, että kokoomus käy julkisuudessa esityksen kimppuun, vaikka sen edustajat ovat olleet sitä hyväksymässä yksimielisessä ohjausryhmässä.
Viimeksi Verkkouutisissa kokoomuksen taholta esitetään, että lakiesitys ei sittenkään vastaakaan puoluejohtajien keväällä tekemää sopimusta.
Kokoomuksen ja myös hallitusohjelman alkuperäinen ajatus oli, että Suomeen muodostuu niin suuria kuntia, että ne voivat huolehtia integroituneesta sosiaali- ja terveystoimesta. Se olisi merkinnyt todella suuria kuntia. Kun kuntauudistus ei toteutunut suunnitellulla tavalla, sote piti miettiä uudestaan.
Kokoomus haluaa minimoida portaiden määrän. Tavoite olisi toteutunut, jos kuntien määrä olisi laskenut ja samalla koko kasvanut niin, että kunnat voisivat tuottaa jopa erikoissairaanhoidon palvelut.
Kokoomus huolissaan
yksityisistä toimijoista
Keskusta taas on perinteisesti kannattanut maakuntamallia. Muitten kannat ovat jossain välimailla. Rintamalinja on kuitenkin muodostunut nyt kokoomuksen ja muiden puolueiden väliin.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, kok.,on eri yhteyksissä todennut, että portaita tulee liikaa, jos on kunta, tuotantovastuussa oleva kuntayhtymä sekä vielä sote-alueen kuntayhtymä.
Lisäksi muodostuisi ehkä erilaisia kuntayhtymiä hallinnoimaan olemassa olevia kiinteistöjä.
Jos palvelujen järjestäminen halutaan pitää erillään ja myönnetään, että suuri osa kunnista ei pysty tuottamaan tarvittavia palveluja varsinkaan niin, että integraatiohyöty toteutuu, vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Kokoomuksessa kuitenkin halutaan nähdä kunnat mahdollisimman pitkälti palvelujen tuottajina.
Vastuukuntamallissa portaiden määrä vähenisi ainakin muodollisesti. Useat kaupungit ovat esittäneet, että vastuukuntamalli olisi mahdollinen tapa järjestää palvelujen tuottaminen.
Nyt jo kuitenkin eri puolilla maata valmistellaan laajempia, jopa maakuntien kokoisia tuotantoalueita.
Toinen samassa paikassa oleva rintama koskee yksityisen sektorin roolia. Ehkä voimakkaimmin asian on ilmaissut kokoomuksen Kimmo Sasi, jonka mukaan laissa pitäisi turvata yksityisten toimijoiden asema . Vasemmistossa taas pikemminkin halutaan maksimoida julkisen sektorin osuus. Muut puolueet ovat neutraalimpia.
Aikatauluongelmasta
yhtä mieltä
Yhtä mieltä ollaan siitä, että aikataulu on uudistuksessa suuri ongelma.
– Eduskunnasta on ilmoitettu yleisesti, että 4.12. mennessä toimitetut lakiesitykset ehditään vielä käsitellä tämän hallituksen aikana. Tämän tiedon varassa ja mukaisesti valmistelua teemme, sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, sd., sanoi Yleisradiolle, että kyllä eduskunta lain ehtii käsitellä, jos se vain sinne saadaan.
On hyvin mahdollista ellei todennäköistä, että koko sote-rakennelma menee aivan uusiksi, jos tämä eduskunta ei sitä hyväksy.
Kokoomuksessa on yksimielisistä esityksistä huolimatta runsaasti muutospaineita. Muutkin puolueet kokevat tehneensä kompromisseja. Perussuomalaisten Timo Soini kirjoitti nettisivullaan, että jos tämä eduskunta ei saa asiaa käsitellyksi, sopimus kuolee.
Suomessa on maakunnat historiallisen kehityksen tuloksena.
– Perustuslaissa: itsehallinto kuntia suuremmilla hallintoalueilla; maakunnat.
Maakunnissa toteutuu perustuslain 121 §:n mukainen asukkaitten itsehallinto.
1) Kunnissa on itsehallinto ja demokratia.
2) Maakunnissa toteutuu itsehallinto ja demokratia:
– Maakuntavaltuustossa on 100-prosenttisesti itsehallinnollisen maakunnan itsehallinnollisten kuntien asukkaita, päättämässä oman alueensa sekä maakunnan alueen että oman maakunnan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiosta. Ei muiden kuntien ja maakuntien itsehallinnosta.
Maakunnille voidaan antaa verotusoikeus ts. oikeus asettaa oma kuntaveroprosentti.
– Kuntien veroprosentit ovat vastaavasti pienemmät kuin nykyisin. Sosiaali- ja terveyspalveluja verotetaan samalla kuntaverolla kuin kuntia. Maakunnan kokonaisveroasteelle asetetaan rajat: kokonaisveroasten nousunopeus on oltava alle nykyisen trendin.
Perustuslaki 121 §
Lainaus perustuslaista alkaa:
121 §
Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.
Lainaus Suomen perustuslaista loppu.