Olemassa olevan tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa yritetään lisätä ja helpottaa Yhtäköyttä-hankkeessa.

Tietoa on yhä enemmän, mutta sen saaminen käyttöön päätöksenteossa koetaan yhä vaikeammaksi.

Tietoa kaivataan erityisesti vaiheisiin ennen kuin näkökulmat ovat politisoituneet tai muuten lyöty lukkoon, asetelmaa kuvataan THL:n verkkosivulla. Sen jälkeen tutkimustiedon ei katsota voivan enää vaikuttaa yhtä tehokkaasti kuin alkuvaiheessa.

Tieteellisiä lehtiä pidetään virkamiesten ja päättäjien kannalta vaikeina tiedonhankinnan lähteinä. Heidän aikansa ja lukutaitonsa eivät riitä olennaisen tiedon seulomiseen tieteellisten julkaisujen massasta. Tutkijoilta taas katsotaan puuttuvan kannustimet kirjoittaa yleistajuisia suomenkielisiä tiivistelmiä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Usein tarvitaan fasilitaattoreita houkuttelemaan eri ihmisillä oleva tieto esiin ja jäsentämään se johdonmukaiseksi kuvaukseksi päätöstä auttamaan, kuvaa menetelmää hankkeen koordinaattori Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Hankkeessa puhutaan jaetusta ymmärryksestä.

Menetelmä tarkoittaa eri näkemysten kirjaamista päätöksiä tehtäessä ylös niin tarkasti, että osapuolet voivat varmasti hahmottaa, mitä näkemyksiä ja arvoja päätettävään asiaan liittyy, mistä ollaan samaa ja mistä eri mieltä, ja miksi.

Tutkimustieto on vain yksi päätöksenteossa huomioitava tekijä. Ideologisten ja eri intressiryhmien näkemysten yhdistäminen tietoon nähdään monimutkaiseksi prosessiksi, joka vaatii perusteellista keskustelua päättäjien, tutkijoiden ja intressiryhmien kesken. Jaetun ymmärryksen menetelmää kehitetään siihen apuvälineeksi.

Valtioneuvoston kanslia rahoittaa Yhtäköyttä-hanketta.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*