Tiedot lapsista hujan hajan – Tavoitteena on, että kunnat voisivat vertailla paremmin toimiensa vaikuttavuutta
Tiedot haavoittuvassa asemassa olevista lapsista sekä alle kouluikäisistä lapsista ovat jossain. (Kuva: Pixabay)
Lapsia koskevaa tietoa on runsaasti, mutta se on hajallaan. Lapsistrategian toimenpiteessään Tilastokeskus kokosi lasten hyvinvoinnin mittarit yhteen tietopohjaan ja kartoitti tiedon katvealueet.
Tietopohjassa on aukkoja, vaikka lasten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita löydettiin yli 2 400.
Nämä aukkopaikat koskevat varsinkin haavoittuvassa asemassa olevia lapsia sekä alle kouluikäisiä lapsia.
Osana kansallista lapsistrategiaa tehdyssä selvityksessä huomattiin myös, että tietopohjan kehittäminen vaatii yhteistyötä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen painottaa lapsia koskevan tiedon käyttökelpoisuutta edistävien toimenpiteiden merkitystä.
Lapsia koskevaa tietoa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin esimerkiksi tutkimuksenteossa ja poliittisten päätösten tukena, Pärnänen jatkaa.
– Laajaa tietokokonaisuutta ei ole mahdollista kehittää vain yhden toimijan keinoin, vaan tarvitaan laajaa toimijoiden välistä yhteistyötä.
Miten kunnat voivat edistää tätä asiaa, kehittämispäällikkö Anna Pärnänen?
– Tässä vaiheessa kunnat voivat edistää asiaa tuomalla esille eri yhteyksissä sitä, että asiaa olisi hyvä saada edistettyä ja työn jatkamiseksi tarvittaisiin resursseja.
– Tavoite on tehdä portaali, johon koottaisiin kaikki lapsia koskeva tieto.
Data voisi myös pysäyttää
Tilastokeskuksen selvityksen perusteella kunnat kaipaavat vertailutietoa muista oman kokoisista kunnista, esimerkiksi lasten hyvinvoinnin tilasta ja lapsiin sijoitetuista euromääristä.
– Näin kunnat pystyisivät katsomaan, että poikkeaako oma tilanne jotenkin toisista kunnista, Pärnänen sanoo.
– Sitäkin kunnissa on haluttu vertailla, että ovatko muut kunnat saaneet parempia tuloksia samoilla tai pienemmillä resursseilla.
Kun hyvät käytännöt ja toimintamallit nousevat selkeästi esille, ne voivat levitä paremmin kunnasta toiseen.
– Mikäli dataa olisi paremmin saatavilla, voitaisiin nopeammin reagoida myös siinä tapauksessa, mikäli oman kunnan tilanne poikkeaa muista jotenkin huolestuttavasti.
Jotta kunnat voisivat paremmin vertailla toimiensa vaikuttavuutta, on tehtävä vielä paljon töitä tietojen yhtenäistämiseksi, Pärnänen myöntää.
Monimutkaisesta yksinkertaisempaa
Lapset toimivat osana erilaisia yhteisöjä esimerkiksi koulussa, varhaiskasvatuksessa ja harrastuksissa.
Lasten hyvinvointiin vaikuttavat terveys, elinolot, kasvuympäristö ja sosiaaliset suhteet.
Lapsistrategian toimenpiteen tehneet Pärnänen ja yliaktuaari Johanna Lahtela korostavat selvitystyössään, että indikaattorit ovat keskeisessä asemassa hyödynnettäessä tilastotietoa.
Indikaattorit ovat tunnuslukuja, joilla voidaan parhaimmillaan esittää laajoja ja monimutkaisiakin asioita yksikertaisemmassa muodossa.
Indikaattoreita tarvitaan tavoitteiden asettamisen, seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineiksi.
Lapsistrategian toimenpiteen loppuraportti, Lapsia koskeva tieto – Tietopohjan tila ja kehittämistarpeet, esittää myös, että lapsia koskevan tiedon tuotanto tarvitsee koordinointia.
Suomessa olisi oltava taho, joka säännöllisesti seuraisi lapsia koskevan tietopohjan tilaa. Koordinoijan rooliin tulisi kuulua myös tietopohjan kehittämisestä huolehtiminen, raportissa arvioidaan.
