Valtimo haluaa liittyä Nurmekseen – soten odottaminen hiljentänyt kuntaliitokset
Kuva: Pixabay
Valtiomo on muuttanut mielensä, ja haluaa nyt liittyä Nurmekseen.
Valtimon kunnassa on käynnistynyt keskustelu kuntaliitoksesta Nurmeksen kanssa.
Valtuustoaloitteen asiasta on allekirjoittanut yhteensä 18 valtuuston 21 jäsenestä. Takana ovat keskustan, SDP:n, kristillisdemokraattien ja vihreitten valtuutetut. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuutetut eivät ole allekirjoittaneet aloitetta.
Kuusi vuotta sitten Valtimo kieltäytyi liitoshankkeesta, jossa Nurmes oli aktiivinen.
Ylä-Karjala ‑lehti kertoo, että Nurmeksen johdossa ajatukseen suhtaudutaan myönteisesti.
Lehden haastattelemat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen, kesk., ja valtuuston puheenjohtaja Anni Savolainen, sd., katsovat, että asetelma on kääntynyt Valtimolle epäedulliseksi, mutta Nurmeksen ei pidä käyttää sitä liiaksi hyväkseen.
– Me saavutamme imagovoiton, jos osaamme hoitaa tämä hyvin. Myös väkiluku kasvaa jonkin verran. Uskon, että meidän painoarvomme maakunnan sisällä nousee rakentavana yhteistyökumppanina, Kämäräinen sanoo Ylä-Karjalalle.
Yllätyksenä valtimolaisten aloite ei tullut, kertoo Ylä-Karjala. Savolaisen mukaan yllättävää oli lähinnä se, kuinka yksimielisiä valtimolaiset ovat ja kuinka nopeasti he haluavat lähteä neuvottelemaan.
Valtimo on noin 2 000 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa Kainuun rajalla. Nurmeksessa on vajaat 8 000 asukasta.
Valtimon kunnanjohtaja Leena Mustonen on sanonut itsensä irti. Hänen virkasuhteensa päättyy 28.2.2019 Mustosen irtisanoutumisaika on kaksi kuukautta, mutta eroilmoituksessaan hän kertoo, että halusi antaa kunnalle aikaa asioiden järjestämiseen.
Kuntien määrän vähentyminen hidastunut
Kuntien määrä on vähentynyt tuntuvasti. Vuonna 2000 maassa oli vielä 452 kuntaa, nyt 311. Luvuissa ovat mukana Ahvenanmaan kunnat. Vuonna 2009 kuntien määrä putosi kerralla 67:llä, kun toteutettiin 32 kuntaliitosta.
Mutta kuntaliitosten määrä on nyttemmin vähentynyt. Vuoden 2018 alussa ei tapahtunut ainoatakaan kuntaliitosta. Vuonna 2017 toteutui kaksi liitosta, kun Luvia ja Eurajoki sekä Juankoski ja Kuopio yhdistyivät.
Vuonna 2016 tehtiin neljä liitosta ja vuonna 2015 kolme. Vuonna 2014 kuntien määrä pysyi ennallaan. Vuoden 2013 alussa toteutuneissa yhdessätoista kuntaliitoksessa kuntien määrä väheni kuudellatoista.
Syitä vähenemiseen ovat ainakin valtion maksaman tuen loppuminen sekä sote-uudistus, jonka vaikutuksia odotetaan.
Mielenkiintoisia käänteitä kuntaliitoksissa oli, kun KHO kumosi 2016 valtioneuvoston päätöksen Rääkkylän pakkoliitoksesta Kiteeseen. KHO perusteli päätöstä vireilläolevalla sote- ja maakuntauudistuksella, joita ei ollut silloin kuten ei vieläkään ole eduskunnassa hyväksytty.
Hyötyjä kyseenalaistetaan
Kuntaliitosten hyötyjä on myös kyseenalaistettu muun muassa VATTin selvityksessä. Mutta vaikka kokonaishyödyistä ei ole selkeyttä, usein pieni kunta on päässyt pahimmista vaikeuksista.
Kuntaliitoksissa henkilöstölle aiemmin turvattu kuuden vuoden irtisanomissuoja heikensi monien arvioiden mukaan hyötyjä. Sitä on arvosteltu ja suojan sanotaan vievän yhdistämisen etuja.
Erityisesti tämä on vaikuttanut kunnissa, jotka tekevät useita kuntaliitoksia peräkkäin. Esimerkiksi Kuopio on ollut mukana viidessä kuntaliitoksessa.
Yksi Suomen historian suurista kuntaliitoksista tapahtui kun Salo ja yhdeksän sen ympärillä ollutta kuntaa yhdistyivät. Yhdistymistä valmisteltiin hyvinä aikoina, ja odotukset olivat korkealla, mutta Salo on kärsinyt suuria takaiskuja lähinnä Nokian ajaessa alas toimintaansa kaupungissa.
Uusi laki tulossa
Kuntarakennelakia ollaan nyt uudistamassa. Asiasta kerrottiin tarkemmin Kuntalehdessä viime viikolla. Uuteen lakiesitykseen sisältyy harkinnanvarainen yhdistymisavutus, mutta se on pois muista kuntien valtionosuuksista.
Minusta kuntia on enää 295.