Virolahden valtuusto kaatoi kuntaliitoksen, varapuheenjohtaja järkyttyi – Hamina äänesti liitoksen puolesta
Maailmanluokan pikkukaupngiksi itseään mainostava Hamina ei houkuttanut riittävää määrää virolahtelaisia valtuutettuja kuntaliitoksen taakse. Suurlippua liehuttavan Haminan valtuutetut liputtivat myös liitoksen puolesta. Kuva Haminan kaupungin Youtube-kanavalta.
Virolahden valtuusto päätti äänin 14–7 jatkaa itsenäisenä kuntana. Vaihtoehtona oli liittyminen osaksi Haminaa vuoden 2025 alussa.
Haminan kaupunginvaltuusto oli kuntaliitoksen kannalla äänin 35-8.
Valtuustot päättivät asiasta tiistaina samaan aikaan alkaneissa kokouksissaan.
Valtuustossa asian ratkaisi keskustan valtuutettujen jakautuminen asiassa. Kuntaliitosta kannattivat kaikki SDP:n kolme valtuutettua ja neljä keskustan ryhmän edustajaa.
Keskustan seitsemän muuta valtuutettua vastustivat liitosta, samoin kaikkki perussuomalaisten ja kokoomuksen valtuutetut.
Yksi kuntaliitosta kannattaneista keskustan valtuutetuista oli valtuuston 2. varapuheenjohtaja Leo Uski.
– Olen järkyttynyt. Päätöksenteko on mennyt populistien käsiin, Uski puuskahtaa Kuntalehdelle.
Uski muistuttaa, että liitos oli taannut jatkoa lakkautetuksi suunnitellulle Klamilan koululle. Uusi kunta olisi myös voinut saada 4,5 miljoonaa euroa valtion yhdistymisavustusta.
– Ei uskota edes konsulttia yhtään. Tämä neljä ja puoli miljoonaa oli kuin pyyhinpaperia, Uski ihmettelee.
FCG:n tekemä selvitys liitoksen vaikutuksista piti mahdollisena, että yhdessä Virojoki ja Hamina olisivat voineet jatkossa olla vahvempia.
– En jaksa ymmärtää, miten tästä selvitään muuten kuin ministeriön virkamiehien kautta, Uski viittaa mahdollisuuteen, että valtiovarainministeriö tulevaisuudessa määrää erityisen kuntajakoselvityksen
Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen (kesk.) vastusti kuntaliitosta. Hän sanoo, että todellinen työ alkaa nyt.
– Nyt täytyy kaikki kivet kääntää, miettiä mistä voi säästää ja etisä tuloja. Pelkkä säästäminen on näivettämistä. Täytyy etsiä tuloja ja työpaikkoja. On kunnanhallituksen tehtävä ryhtyä toimiin ja valtuusto sitten päättää.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio nosti viestipalvelu X:ssä esiin Virolahden kunnan taloustilanteen kehittymisen.
– Haminalla on velkaa, meillä on velkaa. Jos olisi menty yhteen, niin velallisia oltaisiin. Ei olisi mennyt kauan, kun oltaisiin selvitystilassa, mennäänkö Kotkaan vai mihin mennään, myös Ukkola-Paronen viittaa valtion määräämään liitoksen mahdollisuuteen
– Ainakin jokunen vuosi on nyt niin sanottua tekohengitystä. Nyt katsotaan mihin säästötoimenpiteisiin meidän valtuutetut ja nimenomaan kunnanhallitus pystyy.
– Olemme 1363 perustettu kunta. Eiköhän me vielä tästä jotenkin muutama vuosi mennä, Ukkola-Paronen sanoo.
Kunnanjohtaja: Nyt suunitellaan tulevaisuutta itsenäisenä
Virolahden kunnanjohtaja Otto Koskela sanoo, että vaikka selvitysraportin ja asetettujen tavoitteiden näkökulmasta kuntaliitos olisi ollut perusteltu vaihtoehto, alusta alkaen oli selvää, että kysymyksessä on valtuuston päätös.
– Lopputulosta on kunnioitettava. Nyt lähdetään suunnittelemaan meidän tulevaisuuta itsenäisenä.
Kunnan taloushaasteiden kokoluokasta kertoo se, että kuntaliitosselvitystä on ylipäätään lähdetty tekemään, Koskela sanoo. Virolahden valtuusto oli viime syksynä yksimielisesti liitosselvityksen kannalla.
– Toimintakate meillä on vähän yli 9 miljoonaa euroa ja talouden sopeuttamistarve emokunnalla noin 2 miljoonaa euroa. Siitä voi päätellä, että tekemistä riittää.
Artikkelia päivitetty 7.5. klo 19.25: lisätty kunnanjohtaja Otto Koskelan kommentit.
Lisää aiheesta:
Kaksin olisi ollut parempi käydä kerjuulla.