Venäjän aloittaman sodan negatiiviset talousvaikutukset ovat iskeneet kovaa myös Virolahden kuntaan. Kunnanjohtaja Otto Koskela Koskela visioi viime vuonna ”Helsinki East, Helsingistä itään” -ajattelua, jossa voisivat olla mukana Etelä-Kymenlaakson kunnat Pyhtäältä tai jopa itäiseltä Uudeltamaalta, Loviisasta alkaen. Koskelan esitys Virolahden liittymisestä Haminaan torpattiin kunnanhallituksessa, mutta lopullisen päätöksen asiassa tekee kunnanvaltuusto. Kuva: Juha Metso

Haminan kaupunginvaltuusto ja Virolahden kunnanvaltuusto kokoontuvat tänään päättämään, liittyykö Virolahti Haminaan ensi vuoden alussa.

Virolahden aloitteesta käynnistynyt liitosselvitys oli huhtikuussa hallitusten käsittelyssä. Haminan kaupunginhallitus esitti yksimielisesti kuntaliitoksen hyväksymistä valtuustolle, mutta Virolahdella hallitus torppasi kunnanjohtaja Otto Koskelan liittymistä puoltaneen esityksen. Virolahden kunnanhallitus päätyi äänin 5-2 esittämään valtuustolle, että Virolahti ei liity Haminaan.

Asia hajotti myös puoluerivejä Virolahden kunnanhallituksessa. Liitoksesta kieltäytymistä esittänyt vastaehdotus sai taakseen vastaesityksen tehneen perussuomalaisten Anja Kivelän ja kokoomuksen Nita Lintusen sekä kolme keskustan edustajaa, Tomi Kokkolan, Vappu Kuokan sekä Juha Vuorelan.

Kunnanjohtajan esityksen puolesta äänesti hallituksen demarijäsen Risto Kouki sekä hallituksen neljäs keskustan edustaja Osmo Havuaho.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Käänne tuli ainakin joillekin haminalaispäättäjille yllätyksenä, sillä neuvottelujen oli koettu menneen vahvassa yhteisymmärryksessä kohti liitosta.

Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen (kesk.) sanoo Kuntalehdelle, että hänen kantansa on ”ei kuntaliitosta”.

-En ole kenellekään luvannut, että kun lähdetään kuntaliitosneuvotteluihin, neuvottelutulos on automaattisesti kuntaliitos.

”Ei pidä loukkaantua”

Pari vuotta sitten Virolahti kosiskeli Miehikkälää kuntaliitokseen, mutta Miehikkälä torjui tarjouksen eikä halunnut edes tunnustella asiaa. Kunnat olivat toimineet ”Kaakon kaksikkona” kiitellyssäkin, kuntarajat toimialoilla ylittäneessä yhteistyössä. Tuo yhteistyö päätettiin viime vuonna purkaa.

Myös Haminan suuntaan Virolahti oli siis aloitteellinen osapuoli, kun se vuosi sitten keväällä tiedusteli Haminan kaupungilta kiinnostusta kuntaliitosselvityksen tekemiseen. Molempien kuntien valtuustot tekivät syyskuussa 2023 päätöksen kuntaliitosselvityksen aloittamisesta.

Virolahden kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti liitosselvityksen aloittamisesta viime syyskuussa.

Haminan kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä FCG selvitti kuntaliitoksen mahdollisia uhkia ja mahdollisuuksia molemmille kunnille. Virolahti teetti myös oman konsulttiselvityksen siitä, miltä näyttäisi jatkaminen itsenäisenä kuntana.

-Konsultin esitys molemmissa tapauksissa, kun meidän pitää kuntana sopeuttaa, itsenäisenä oleminen tuntui siltä, että yritetään nyt vielä kerran, Ukkola-Paronen arvioi.

-Ei tästä pidä Haminankaan loukkaantua. Se oli vasta kuntaliitosneuvottelu, ja asioita pantiin sopimuspaperiin. Sopimuspaperi on yllättävän ohut.

Hänen omat odotuksensa sopimuksesta ja liitosneuvotteluista olivat suuremmat kuin toteutunut neuvottelutulos.

-Oletin että siellä sovitaan jo alustavasti, mitä tietyt asiat voisivat olla. Mutta se oli hyvin kuntalain mukaista sananhelinää, mitä sinne paperiin laitettiin.

Konsultit selvittivät uhkia ja mahdollisuuksia

Miehikkälän ja Virolahden yhteispelin päätti käytännössä sote-uudistuksen aiheuttama taloustilanteen hankaloituminen.

Nyt myös Hamina on yksi rajusti sote-uudistuksen ”loppupiiskasta” kärsineistä kunnista, jolla valtionosuudet kääntyivät negatiivisiksi.  

FCG:n selvityksen mukaan sekä Haminan että Virolahden taloudellinen tilanne heikkenee tulevaisuudessa ja kummassakin kunnassa on sopeutustarvetta.

– Sopeutustarvetta tulisi olemaan myös uudessa kunnassa. Kuntien yhdistyminen pienentäisi kuitenkin talouden heikkenemisestä aiheutuvaa painetta. Lisäksi kuntaliitoksen myötä talouden sopeuttamiselle ja tuottavuuden parantamiselle avautuisi uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi palvelujärjestelmän yhteensovittamisessa sekä palveluverkon ja tukipalvelujen kehittämisessä, selvityksessä todetaan.

Liitos voisi myös auttaa molempia kuntia hiomaan palvelurakennettaan tarkoituksenmukaisemmaksi.

– Yhdistymisen jälkeen palvelurakennetta on helpompi tarkastella laajemmassa kokonaisuudessa, selvityksessä todetaan.

Selvitysraportin mukaan kuntaliitos voisi tuoda hyötyjä kuntalaisille palveluiden käytön näkö-
kulmasta.

–Koska työssäkäynti selvitysalueen kuntien välillä on suurta, mahdollistaisi kuntalii-
tos kuntalaisille työssäkäynnin ja palveluiden sovittamisen. Esimerkiksi lapsiperheiden palve-
luiden käyttöalue laajenisi vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Kuntarajan poistumi-
nen voi myös tuoda mahdollisuuksia asukkaille kuntarajan läheisyydessä olevien nykyisten
palveluiden hyödyntämisessä.

Toisaalta palveluverkkomuutokset voisivat kohdella uuden kunnan eri alueita eri tavoin, selvityksessä sanotaan.

Puolesta ja vastaan

Liitoksesta päätetään siis tänään molemmissa kunnissa klo 17 alkavissa kokouksissa. Virolahden valtuusto on pohtinut asiaa jo talvella, ja Sisko Ukkola-Paronen ennakoi näkemysten jakautuvan, vaikka lopullista päätöstä hän ei haluakaan ennakoida.

– Hyvin vaikea sanoa. Tiedän että on puolesta sekä vastaan. Se voi kirvoittaa kielenkantoja aika paljon.

Hallitusten käsittelyn jälkeen huhtikuussa Hamina uutisoi päätöksistä verkkosivuillaan todeten liitoksen ottaneen ”askelen taaksepäin”. Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu totesi Kymen Sanomille toivovansa, että Virolahden kunnanvaltuusto hallituksen esityksestä huolimatta ” näkee ison kuvan ja katsoo pidemmälle”.

– Kaikilla mittareilla olemme yhteisesti todenneet, että yhdessä on parempi kuin erikseen, Soosalu sanoi lehdelle.

Jos liitos toteutuu, sen astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Uuden kunnan tulevat päättäjät valittaisiin 13.4.2025 käytävissä kuntavaaleissa, mutta uuden valtuustokauden alkuun (1.6.2025) saakka valtuustona toimisi kuntavaaleissa 2021 valitun Haminan kaupunginvaltuuston 43 jäsenen ja Virolahden kunnanvaltuuston 21 jäsenen muodostama yhdistetty valtuusto.

Uuteen kuntaan tulisi 43 valtuutettua ja kaupunginhallitukseen 13 jäsentä.

Uuteen, muuttuvaan päätöksenteko-organisaatioon viitataan myös FCG:n liitosselvityksessä:

– Mahdollisella kuntaliitoksella voi olla suora ja nopeakin vaikutus uuden kunnan poliittiseen päätöksentekoon ja kulttuuriin. Virolahden luottamushenkilöille aikaisempaa suurempi organisaatio voi vaatia sopeutumista ja toisaalta kuntien erilaiset kulttuurierot hallinnossa ja politiikassa voivat aiheuttaa hetkellistä kitkaa uuden kaupungin poliittisessa päätöksenteossa.

Toisaalta selvityksessä muistutetaan, että ”uuden valtuustokauden käynnistyminen ja toimiminen uudessa yhdistyneessä kunnassa antaa myös mahdollisuuden tarkastella kuntien erilaisia toimintatapoja ja kehittää toimintatapoja uudelleen”.

Lisäksi vapaaehtoisessa kuntaliitoksessa kuntien vaikuttamismahdollisuudet muutenkin olisivat paremmin, kuin jos esimerkiksi valtiovarainministeriö määrää kunnat taloushaasteiden vuoksi erityiseen kuntajakoselvitykseen.

Kuntaliitossopimuksen mukaan uuden kunnan kaupunginjohtaja on Haminan kaupunginjohtaja, ja Virolahden kunnanjohtaja siirtyy yhdistymissopimuksen voimassaolon ajaksi uuden kunnan henkilöstö- ja strategiajohtajan virkaan.

Tausta: Kuntaliitokset vähissä viime aikoina

Kuntaliitoksia on selvitetty saati toteutettu hyvin vähän viime vuosina verrattuna esimerkiksi vuosikymmenen takaiseen vauhtiin.

Haminan ja Virolahden selvitys käynnistyi vuonna 2023 ja oli lajissaan vasta toinen 2020-luvulla. Tänä vuonna on käynnistynyt kriisikunta Pertunmaan ja Mäntyharjun liitosselvitys.

Edellinen liitokseen johtanut selvitys oli vuonna 2019 käynnistynyt Kankaanpään ja Honkajoen välinen selvitys. Honkajoki liittyi Kankaanpäähän vuoden 2021 alusta.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*