Alueiden komitean puheenjohtaja Apostolos Tzitzikostas ja etäyhteydellä osallistunut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen maanantaina täysistunnossa. (Kuva: EU / Denis Closon)

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen muistutti Euroopan alueiden ja kuntien merkityksestä koronapandemian aiheuttamaan kriisiin reagoimisessa EU:n alueiden komitean täysistunnossa maanantaina.

Korona on osoittanut haavoittuvuuden, mutta myös vahvuuden: solidaarisuuden ja yhteisöjen vahvuuden, joka on auttanut vaikeina kuukausina, von der Leyen sanoi.

– Paikallisviranomaiset olivat puolustuksen etulinjassa, kun kriisi iski. Lähetitte poliisin ja vapaaehtoiset varmistamaan, että eristyksissä olevat vanhukset saivat hoivaa, että väkivaltaa kokenee naiset saivat apua, että maskeja oli niille jotka eivät voineet itse hankkia niitä. Perustitte liikkuvia testausasemia, von der Leyen sanoi.

– Eurooppalaiset tietävät, mitä paikallisjohtajat ovat tehneet asian hyväksi.

Von der Leyen sanoi myös tietävänsä, että paikallistasolla on koettu, että tukea ei ole tullut riittävästi.

– Kriisi on koetellut unionin koheesiota. Kaikki maat eivät ole taloudellisesti yhtä vahvoja.

Von der Leyenin poliittinen ura alkoi vuosituhannen alussa Hannoeverin seudulla paikallispolitiikassa. Hän toimi Saksan hallituksessa eri ministeritehtävissä Angela Merkelin hallituksissa ennen siirtymistään EU:n komission johtoon.

– Paikallis- ja aluepolitiikka ei ole koskaan abstraktia. Se koskettaa perheitä, työntekijöitä, yhteisöjä. Ihmisiä, jotka välittävät yhteisöistään. Tämän olen yrittänyt pitää mielessäni aina, ensin Berliinissä ja myöhemmin Brysselissä, von der Leyen sanoi.

Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan jäsen ja Tampereen kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Mikko Aaltonen, vas.,seurasi täysistuntoa etäyhteydellä.

Elvytysrahaa alueille

Von der Leyen ja liittokansleri Merkel osallistuvat alueiden komitean täysistunnossa keskusteluun Euroopan unionin toimista koronaviruspandemian torjumiseksi.

EU:n paikallis- ja aluepäättäjien edustajakokouksen keskusteluissa ovat mukana myös Euroopan investointipankin pääjohtaja Werner Hoyer ja investointipankin varapääjohtaja Lilyana Pavlova .

Lisäksi keskusteluissa on mukana neljä komission jäsentä – Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission jäsen Frans Timmermans, koheesio- ja uudistusasioista vastaava komission jäsen Elisa Ferreira, talousasioista vastaava komission jäsen Paolo Gentiloni sekä työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komission jäsen Nicolas Schmit.

Täysistunto tarjoaa alueiden komitean jäsenille tilaisuuden arvioida EU:n mahdollista panosta paikallisiin ja alueellisiin elpymistoimiin sekä keskustella EU:n elpymispaketista ja pitkän aikavälin talousarviosta.

Von der Leyenin mukaan kaupungit ja alueet ovat “ytimessä” Euroopan talouden elvyttämisessä.

– Osa rahoituksesta ohjataan suoraan niiden vaikeuksien helpottamiseen, joita kohtaatte juuri nyt, von der Leyen osoitti sanansa paikallistason päätöksentekijöille.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, kok., korosti digitalisaatioon investoimisen tärkeyttä.

Vahva digitalisaatio auttaa Suomea

Pohjaa keskustelulle tarjoaa alueiden komitean ensimmäinen Euroopan kunta- ja aluebarometri, joka julkaistiin maanantaina. Barometri perustuu alueiden komitean hallinnoimien mekanismien kautta kerättyyn palautteeseen, yhdessä OECD:n kanssa toteutettuun kyselyyn alue- ja paikallistason julkisesta taloudesta sekä EU:n virastojen tekemiin tutkimuksiin.

– Ensimmäisestä vuotuisesta alue- ja kuntabarometristä ilmenee eräitä aloja, joilla EU:n tulisi kohdentaa tukeaan alueille, kunnille ja kylille. Siinä todetaan, että pandemia syventää alueiden sosioekonomisia eroja ja rasittaa valtavasti paikallis- ja alueyhteisöjen taloutta, Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja ja Keski-Makedonian aluejohtaja Apostolos Tzitzikostas (EL, EPP) sanoo.

Barometrin mukaan pandemian aiheuttamat kielteiset taloudelliset vaikutukset näyttävät Suomen tapauksessa vähäisemmiltä kuin useimmissa EU:n jäsenvaltioissa.

Barometri tarkastelee erityisesti koronakriisin alueellisia ja paikallisia vaikutuksia.

Vaikka Euroopan komission tuoreimman ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on vuonna 2020 negatiivinen (–6,3 %), supistuma on huomattavasti alle EU:n keskiarvon. Komissio odottaa toisaalta, että elpyminen on vuonna 2021 hitaampaa kuin useimmissa maissa.

Länsi-Suomi on kuitenkin vaarassa joutua kärsimään vaikutuksista muita enemmän, koska sen talous on vientivetoinen ja pk-yrityksiä on paljon. Pohjois-Suomen odotetaan kärsivän myös kansainvälisten matkailijavirtojen vähenemisestä talvikaudella.

Barometrin mukaan pitkälle edennyt digitalisaatio on auttanut Suomea selviytymään kriisistä: Suomi oli EU-maista se, jossa etätyöntekijöiden osuus oli keväällä suurin, lähes 60 % työvoimasta, ja koulujen digitaalisessa varustelussa ja verkkoyhteyksissä sen edellä on vain Ruotsi.

Lisäksi barometri osoittaa, että Suomi on johtavia toimijoita myös sähköisen hallinnon palveluissa ja laajakaistaliittymissä, vaikka se ei ole ottanut käyttöön ultranopeaa laajakaistaa tai seuraavan sukupolven yhteystekniikoita aivan siinä määrin kuin Ruotsi tai eräät muut EU:n jäsenvaltiot.

Euroopan alueiden komitea on EU:n päätöksentekoon osallistuva neuvoa-antava elin. Sen päätehtävänä on tuoda esille EU:n lainsäädännön valmistelussa jäsenmaiden kuntien ja alueiden näkökohdat.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*