"Vesilaitosmurrot ovat vain jäävuoren huippu" – perusrakenteita puolustavilta kunnilta tärkeä viesti valtiolle
Mikään taho ei koordinoi yhteistä tilannekuvaa. Ja nimenomaan valtiollisella tasolla tällaista koordinointia olisi tehtävä, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen painottaa.
Suomalaiset joutuvat varautumaan entistä härskimpään ja pahantahtoisempaan vaikuttamiseen.
Suojelupoliisin apulaispäällikkö Teemu Turunen antoi edellisen arvion viime keväänä ja se on ollut ajankohtainen tänä kesänä.
Eri puolilta Suomea on ilmoitettu epäilyttävistä murroista ja murtoyrityksistä, jotka ovat kohdistuneet vesihuollon rakennuksiin eri puolilla Suomea. Näin on tapahtunut esimerkiksi Porvoossa, Kangasalla, Tampereella ja Sipoossa.
Eikä näissä yhteyksissä ole ollut kenellekään epäselvää, minne päin katse on ensimmäiseksi kääntynyt.
Senkin Turunen sanoi Supon tiedotustilaisuudessa keväällä, että Venäjä on edelleen Suomen suurin turvallisuusuhka eikä muutosta parempaan ole näkyvissä.
Sittemmin julkisuudessa on puhuttu Suomeen kohdistuneesta koputtelusta, jolla tarkoitetaan sitä, kun ulkopuolelta kokeillaan päästäänkö sisälle erilaisiin järjestelmiin tai tiloihin.
”Jäävuoren huippu”
Uhkataso yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden kannalta on ollut pysyvästi korkeammalla tasolla sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, vahvistaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen.
Murrot, joissa kohteista ei viedä mitään tai niissä ei ole mitään varastettavaa, epäilyttävät.
Hyökkäykset kuntien infraan voivat liittyä tiedusteluun.
– Vesilaitosmurrot ovat vain jäävuoren huippu, Korhonen huomauttaa.
Kuntien kriittinen infrastruktuuri on laaja kokonaisuus.
– Siinä on mukana muun muassa kaukolämpö, sähköt, tiet, sillat ja padot.
Myös hyvinvointialueita koskevia kohteita ja kuntien ICT:tä on koeteltu.
– Kaikkiin näihin on kohdistettu urkintaa. On puhuttu drooneista ja valelääkäreistä.
Kunnat ovat ilmoittaneet eri puolilla Suomea tapahtuneista verkko- ja palvelunestohyökkäyksistä.
Haloo, kuuleeko valtio?
Kuntaliitto on päivittänyt jakanut ohjeistuksia ja tietoa Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkoston kautta kunnille.
– Kuntatoimijat korostavat yhteistyötä kuntien varautumisessa, Ari Korhonen sanoo.
Tässä kohtaa Suomessa onkin selkeitä puutteita, koska mikään taho ei koordinoi yhteistä tilannekuvaa.
– Ja nimenomaan valtiollisella tasolla tällaista koordinointia olisi tehtävä.
Kunnat eivät saa valtiolta kunnolla koottua informaatiota.
– Tiedonvaihto ei toimi.
– Valtioneuvoston tilannekeskus kerää informaatiota kaikkien ministeriöiden tarpeisiin ja kukin ministeriö vastaa omasta toimialastaan.
Mutta uhka on kokonaisvaltainen, joten kokonaisuuden olisi oltava koordinointivastuun omaavan hallinnassa.
Näin kunnatkin olisivat jatkuvasti tietoisia muuttuvasta tilannekuvasta ja ajantasaisista keinoista, joilla voidaan varautua uhkaaviin vaikuttamisyrityksiin.
Tällä tavoin voisimme vahvistaa siviiliyhteiskunnan turvallisuutta, Korhonen lisää.
– Kuntaliittona haluamme painokkaasti viedä eteenpäin viestiä valtion suuntaan kokonaiskoordinaation parantamiseksi.
Otsikkoa muokattu 16.7. kello 14.02 poistamalla lause (pahantahtoisen koputtelun voimistuessa kokonaiskuva on turhaan näin epäselvä) ja lisäämällä sen tilalle sitaatti.
Lue myös:
