Pajamäki muistutti, että Guggenheim ei itse sijoita hankkeeseen mitään eikä ole hankkinut yksityisiä rahoittajia. Kyseessä olisi siis ollut täysin julkisen rahan hanke.

– Kyse ei olisi ollut mistään yhteistyökumppanuudesta, vaan puhtaasti mallista, jossa Guggenheim hyvin kylmällä kädellä olisi myynyt palvelujaan Helsingin kaupungille.

Guggenheim-säätiöllä olisi Pajamäen mukaan ollut veto-oikeus jokaiseen päätökseen koko sopimuskauden ajalta.

– Se olisi saanut rahaa näyttelyistä, 30 miljoonaa dollaria lisenssimaksua ja sen lisäksi 52 miljoonaa dollaria konsultaatiopalkkioita sopimuskauden aikana.

Pajamäki on nyt valmis aloittamaan taiteilijoiden ehdottaman Checkpoint Helsinki -hankkeen tutkimisen.

– Pidän Helsinki-brändiä huomattavasti Guggenheim-brändiä kovempana myös kuvataiteen kentällä, Pajamäki huomauttaa.

(KL / STT)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*