Paras-hanke ei juuri heikentänyt kuntahenkilöstön työelämän laatua
Työelämän laatu on hieman muita parempaa keskikokoisissa eli 10 000–20 000 asukkaan ja taajaan asutuissa kunnissa. Alle 5 000 asukkaan kuntien työelämän laatu on ainoana heikentynyt.
Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopistossa meneillään olevan Paras-hanketta käsittelevän tutkimuksen väliraportista. Tutkimuksessa tarkasteltiin työelämän laadun kehittymistä Paras-hankkeen aikana. Tutkimukseen osallistui 40 Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) kuntaa.
Työelämän laatu -kokonaisuuteen kuuluu viisi osa-aluetta: vaikuttamismahdollisuudet työssä, työpaikan sosiaalinen toimivuus, työn sisäinen palkitsevuus, ristiriitojen avoimet hallintatavat ja henkilöstöjohtaminen eli esimiestyö.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Parannuksia on Paras-hankkeen aikana tullut kaikkiin muihin työelämän laadun osa-alueisiin paitsi ristiriitojen hallitsemiseen. Ristiriidat työntekijöiden välillä ovat säilyneet suunnilleen samalla tasolla kuin ennen Paras-hanketta, mutta esimerkiksi työmenetelmiä koskevat ristiriidat ovat hieman lisääntyneet.
– Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kunnissa työelämän laatu muuttuu hyvin hitaasti. Työelämän laatu näyttää kunta- ja toimialakohtaisesti varsin pysyvältä ilmiöltä – ja myös kuntien erot pitkälti säilyvät, tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen ja tutkija Esa Jokinen tiivistävät.
Paras-hanke kosketti henkilöstöä vaihtelevasti
Vuoden 2012 lopulla päättyvä Paras-hanke kosketti henkilöstöä hyvin vaihtelevasti eri kunnissa. Osassa kunnista kuntaliitosprosessi on jo unohdettu, kun toisaalla huoli työhön kohdistuvista muutoksista uudistuksen myötä on edelleen akuutti.
– Paras-hankkeen aikana kunnat ovat panostaneet eritoten esimieskoulutukseen. Panostus näkyy parantuneena esimiestyönä. Myös henkilöstön osaamistaso on noussut pitkällä aikavälillä.
Kunnilla on erilaisia toiminta- ja kehittämiskulttuureja, jotka ovat joutuneet koetukselle mittavissa uudistushankkeissa. Uudenlainen, asiakaslähtöinen työtapa ja uudet palvelujen tuottamismallit erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa vaativat enemmän sekä henkilöstön ammattitaidolta myös henkilöstöjohtamiselta.
– Mielenkiintoista on, että jos Paras-hankkeella tavoitellaan keskeisesti henkilöstön tekemän työn tuottavuusparannuksia ja säästöjä henkilöstökustannuksissa, niin samanaikaisesti kunnilla on vaikeuksia seurata, mikä itse asiassa on muuttunut. Kuntaliitos on hyvä esimerkki katkoksesta, joka näkyy myös henkilöstötietojen hallinnassa. Kukaan ei välttämättä seuraa kokonaisuuden kehitystä, sillä se vaatii paljon työtä hallinnolta, hämmästelee Esa Jokinen.
Henkilöstö mukaan uuteen kuntauudistukseen
Vuonna 2006 käynnistynyt Paras -hanke on muuttanut monen työntekijän työssäkäyntikuntaa ja työnantajasuhdetta.
– Henkilöstön mukaan ottamista uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen on syytä painottaa enemmän. Väliraportin tietojen valossa sillä, miten uudistus otetaan käytäntöön, on merkitystä henkilöstön työelämän laadulle. Mitkään temput ja näennäiset vaikutusmahdollisuudet eivät riitä, painottaa Esa Jokinen.
Yhdeksän kuukauden päästä järjestettävät kuntavaalit ovat tärkeä tilaisuus vaikuttaa kuntien henkilöstön työoloihin ja työelämän laatuun. Kuntien valtuutetut päättävät kaikkiaan 450 000 suomalaisen työpaikan kohtalosta.
Kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on tärkeä rooli määritellä kunnassa toteutettavan henkilöstöpolitiikan linja.
– Kunnan valtuutetut päättävät kunnan henkilöstöpolitiikasta ja sen kehittämisestä määrittelemällä valtuustotason tavoitteilla, millaisin keinoin kunta pysyy kilpailukykyisenä työnantajana myös 2020-luvulla ja siitä eteenpäin, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen korostaa.
(KL)
