Paukkupakkasilla kunnissa tehdään ulkona vain kriittisimmät työt – Lue miten Kittilässä, Juuassa ja Raumalla toimitaan

Pakkaset paukkuvat vuoden ensimmäisen viikon ajan koko Suomessa. Kuntalehti kysyi muutamasta eri kunnasta, miten ulkotöitä tehdään vai tehdäänkö kireiden pakkasten vallitessa.

Talven pakkasennätys rikottiin uudenvuodenpäivänä muun muassa Pohjois-Karjalan Juuassa, missä lämpötila laski -35,4 asteeseen. Kunnan teknisen puolen työnjohtaja Toni Halonen kertoo, että kovilla pakkasilla tehdään ulkona vain pakolliset ja akuutit työtehtävät.

– Mitään puunkaatoa ei lähdetä tekemään 30 asteen pakkasessa. Käytännön järkeä käytetään.

Kireillä pakkasilla teknisellä puolella ja kiinteistöhoidossa seurataan tarkkaan, että kiinteistöjen lämmityksessä kaikki toimii ja että ovet ja ikkunat eivät jää auki.

– Kiinteistö alkaa jäähtymään uskomattoman äkkiä, jos joku räppänä jää auki.

Halosen mukaan varsinkin uudempien kiinteistöjen automaatio auttaa lämpötilaseurannassa hyvin, mutta vanhemmissa kohteissa pitää käydä enemmän paikan päällä.

Ajoneuvoilla ja työkoneilla, kuten traktoreilla ja kaivinkoneilla tulee toimintarajat vastaan näillä keleillä, tai ainakin rikkoutumisvaara kasvaa. Pakkaspäivät ovatkin Halosen mukaan hyvää aikaa kaluston huoltoon ja varastojen raivaukseen ja siivoamiseen.

Raumalla on käytössä pakkasrajat

Rannikolla tuuli lisää pakkasen purevuutta ja näin esimerkiksi Raumallakin tämän viikon pakkaset tuntuvat jopa kuin -31 asteelta.

– Rauman kaupungin tilapalveluissa ulkona työskentelyn pakkasrajana on -15 astetta ja jos se alittuu, niin siirrytään soveltuvin osin sisätöihin, joita myös aina löytyy tarvittaessa kaupungin lukuisissa kiinteistöissä koko henkilökunnalle, kertoo kaupungin tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula.

– Luonnollisesti sääolosuhteet vaikuttavat rakennusten kunnossapito-, rakentamis- ja kunnossapitotöihin niin, että kaikkia töitä ei voi tehdä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Kriittisissä tilanteissa ulkona voidaan joutua työskentelemään myös pakkasrajan alittavissa tilanteissa, jolloin työntekijöiden riittävästä pukeutumisesta, sekä tauotuksesta huolehditaan, Kumpula jatkaa.

Miten on lasten ulkoilun ja näin työntekijöillä ulkotyön laita varhaiskasvatuksessa?

– Kahdenkymmenen asteen pakkaset ovat jo aika kovia pakkasia, eli kyllä ulkoilu on lähes olematonta näin kylmällä ilmalla. Isommat lapset (eskarit) saattavat käydä ihan lyhyellä happihyppelyllä niin että kaikki ovat liikkeessä, vastaa Rauman kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Pauliina Henriksson.

Henrikssonin mukaan ulkoilua ja varsinkin ulkoilun pituutta tarkastellaan jo alhaisemmissakin pakkasissa.

– Usein esimerkiksi tuuli voi tehdä ilmasta todella kylmän tuntuista vaikka pakkasta on vähemmänkin.  Tällöin ulkona ollaan lyhyempi aika.

Kittilässä on totuttu pakkaseen

Lappiin Kittilään on Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan luvassa kireintä, -33 asteen pakkasta perjantaiksi.

Kunnanjohtaja Timo Kurula kertoo, että kovilla pakkasilla kunnan toimistotyöntekijät voivat hyödyntää etätyöskentelymahdollisuutta. Etätyötä voi tehdä kymmenenä päivänä kuukaudessa.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluilla on käytössä pakkasrajat. -20 asteessa ei ole ulkovälitunteja.

Kittilän kunnan huoltomestari Janne Leinonen kertoo, että erillistä kunnan sisäistä ohjeistusta pakkasessa työskentelyyn ei ole.

– Kylmätyöskentely on yksi työn fyysisistä vaaratekijöistä, joiden tunnistamisessa esihenkilöt ja osastojohtajat ovat vastuussa. Kunnassa on ohje vaarojen tunnistamiseen työpaikalla ja jokaisesta työyksiköstä tehdään vaarojen arviointi, joko yksikkö- tai työntekijätasolla.

Kiinteistönhoidossa -20–25 pakkasasteen tietämillä aletaan Leinosen mukaan priorisoimaan rakennusten sisällä tehtäviä töitä mahdollisuuksien mukaan mutta myös pakkasessa joudutaan usein työskentelemään. Myös Kittilässä pakkaspäivät hyödynnetään korjaus- ja huoltotöihin.

– Kiinteistönhoidossa monet pihatyöt karsiutuvat pakkasella itsestään. Esimerkiksi lumisateita ei kovalla pakkasella ole ja liukkaudentorjunnan tarpeetkin ovat vähäisiä.

Pysyvissä rakennuksissa putkien jäätymiset ovat olleet Kittilässä harvinaisia.

– Täällä on kuitenkin totuttu työskentelemään kylmän kanssa. Mitään katastrofia ei onneksi ole sattunut, kunnanjohtaja Kurula toteaa.

Matkailukunnan johtajan mukaan myöskään turistit eivät ole säikkyneet pakkasta, vaan matkailijoita on Levin maisemissa ennätysmäärät vuodenaikaan nähden.

Ohjeita kylmätyöhön

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien työelämän kehittämisen asiantuntija Marjaana Walldén sanoo, että KT:llä ei ole erikseen ohjeistusta pakkastyöskentelyyn, mutta kuntien työsuojelupäälliköitä on neuvottu katsomaan Työterveyslaitoksen ohjeita kuumassa ja kylmässä työskentelyyn.

Kylmäaltistukseksi katsotaan jo alle 10 plusasteessa työskentely, mutta erillisiä tarkkoja pakkasrajoja ei ole asetettu. Työterveyslaitos neuvoo suojautumaan kylmässä työskenneltäessä asianmukaisella kylmänsuojavaatetuksella.

Kaikista tämän jutun kunnista korostettiin ulkotyöntekijöiden asianmukaista vaatetusta ja mahdollisuuksia riittävään lämmittelyyn ja taukoihin.

Hyvä suojavaatetus -10 asteen lämpötilassa ja voimakkaassa tuulessa pitää sisällään ainakin seuraavat vaatekerrastot: kosteutta iholta siirtävä aluskerrasto, lämpöä eristävä (eli ilmaa sisältävä) välikerrasto, tuulelta ja muilta ulkoisilta tekijöiltä suojaava päällimmäinen kerros sekä hyvän käsien, jalkojen ja erityisesti pään suojauksen.

Sääestepäiviltä työttömyyspäivärahaa

Alakohtaisesti pakkastyöstä ohjeistetaan tarkemmin esimerkiksi rakennusalalla. Rakennusliitto kertoo, että työehtosopimusten mukaan työmailla tulee määritellä pakkasraja, jolloin työmaalle ei tarvitse mennä.

Liitosta kerrotaan, että kun työmaan ja eri työtehtävien pakkasrajoista päätetään, on syytä huomioida alueen ilmasto-olot kuten tuulisuus.

Ne työkohteet, joissa pakkasrajat on määritelty asianmukaisesti jo hyvissä ajoin syksyllä, ovat yleensä asettaneet rajat -15 ja -20 asteen välille. Myös eri työtehtävissä käytettävät eri materiaalit asettavat lämpötilan vähimmäisrajat.

Rakennusliiton tiedotteen mukaan sääestepäiviltä talonrakennusalalla tai metsäalalla työskenteleville rakentajille maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa, mikäli päivärahan saamisen edellytykset muutoin täyttyvät esimerkiksi omavastuuajan osalta.

Teksti: Hanna Rautio