Peräti 91 kuntaa nostaa veroprosenttiaan
Tälle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 49 kuntaa ja keskimääräinen nousu oli 0,19 prosenttiyksikköä.
Korkein veroprosentti on ensi vuonna Kiteellä ja Siikalatvassa, 21,75 prosenttia, ja matalin Lemlandissa ja Saltvikissä, 16,25 prosenttia. Manner-Suomen matalin tuloveroprosentti on Kauniaisissa, 16,50 prosenttia. Suurimmat veroprosenttiaan nostavat kaupungit ovat Jyväskylä, Pori ja Hämeenlinna. Tuloveroprosenttiaan laskevat Pelkosenniemi, Geta ja Lemland.
Yleisin tuloveroprosentin korotus on 0,50 prosenttiyksikköä, kaikkiaan 52 kunnassa. Lapinjärvellä veroprosentti nousee 1,5 prosenttiyksikköä, Multialla 1,25 prosenttiyksikköä ja kymmenessä kunnassa yhden prosenttiyksikön.
Maakunnittain tarkasteltuna keskimääräinen tuloveroprosentti nousee eniten Keski-Suomessa, 0,36 prosenttiyksikköä, ja Etelä-Pohjanmaalla, 0,32 prosenttiyksikköä. Kuntakoon mukaan korotus on suurin 2000–6000 asukkaan kunnissa, 0,18 prosenttiyksikköä. Niissä kunnissa, jotka korottavat tuloveroprosenttiaan asuu noin 970 000 asukasta.
Korotuksista huolimatta kuntaverotus kevenee
Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Koko maan tasolla ja tulonsaajien kannalta kunnallisverotus kevenee, sillä valtion päättämien verovähennysten korotusten johdosta kuntien verotulot laskevat noin 263 miljoonaa euroa. Verovähennysten aiheuttama verotulojen lasku korvataan kunnille valtionosuuksia lisäämällä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi, että kuntien veronkorotuksia ovat hillinneet muun muassa ensi vuonna pidettävät kuntavaalit sekä käynnissä oleva kuntarakenteen muutos. Lisäksi vuodelle 2010 kunnat korottivat verotustaan poikkeuksellisen paljon.
– Kuntien velkaantuminen näyttää jatkuvan huomattavana ensi vuonna. Tätä vauhdittaa osaltaan selvästi heikentyvä talouskehitys, minkä takia osassa kuntia kunnallisverotulot saattavat jopa pienentyä tästä vuodesta, Kietäväinen toteaa.
Jo 167 kuntaa yli 20 prosentin
Kaikkiaan 167 kunnan tuloveroprosentti on 20 tai korkeampi ja 38 kunnan 21 tai korkeampi. Yleisin tuloveroprosentti on tasan 20, kaikkiaan 54 kunnassa. Lapissa asuvat maksavat keskimäärin korkeinta tuloveroprosenttia ja Ahvenanmaalla asuvat alhaisinta. Tosin Ahvenanmaan kuntien tehtävät ja niiden rahoitus eivät ole täysin vertailukelpoisia Manner-Suomen kuntien kanssa.
Ainakin jotain kiinteistöveroprosenttia korotetaan noin 90 kunnassa. Näistä noin 70 kunnassa nousevat sekä yleinen kiinteistöveroprosentti että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti.
Kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuntien verotuloja ensi vuonna noin 30 miljoonaa euroa.
Kuntalaisten eriarvoisuus uhkaa kasvaa
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen huomauttaa, että nyt tehdyt korotuspäätökset lisäävät kuntien kunnallisveroprosenttien keskinäistä eroa entisestään. Alimman ja korkeimman veroprosentin ero on nyt 5,5 prosenttiyksikköä.
– Tämä merkitsee esimerkiksi 3000 euroa kuussa ansaitsevan henkilön verotuksessa keskimääräisillä verovähennyksillä laskettuna yli 1600 euron eroa riippuen asuinkunnasta.
Kietäväinen korostaa, että mikäli kuntien veropohjaa ei laajenneta, kuntien tehtäviä vähennetä tai kuntien valtionosuuksia lisätä merkittävästi, kunnallisveroon kohdistuu lähivuosina merkittävät korotuspaineet.
– Ilman uusia ratkaisuja kuntien veropohja heikkenee vuoden 2014 alusta, kun määräaikainen kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus poistuu. Jos nykyisellä kehitysuralla jatketaan, kuntien erot kunnallisveroprosenteissa nousevat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä, eli yli kymmeneen prosenttiyksikköön. Samalla kansalaisten keskinäinen eriarvoisuus kasvaa merkittävästi, Kietäväinen ennustaa.
(KL)
