Perussuomalaiset rynnivät ehdokashankinnassa – kuntavaalit kiinnostavat kentällä
Jussi Wihonen (etualalla) uskoo perussuomalaisten saavan kevään vaaleihin täyden ehdokaslistan Joensuuhun. Kunta-asiat kiinnostavat kansaa. (Kuva: Jussi Wihonen FB-sivut)
Kuntavaalien ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on tiistai 9. maaliskuuta. Tuohon päivään on aikaa tätä kirjoitettaessa vajaat 140 päivää, mutta aika kuluu vaalivankkureilla ajaessa ripeästi.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaita oli asetettu kaikkiaan 33 618. Korona-aika pistää osan riskiryhmään kuuluvista henkilöistä miettimään mukaan lähtöään, mutta puoluetoimistoista kerätyt viestit viittaavat siihen, että ehdokasmäärä voi kasvaa viime kerrasta. Ja vielä reilusti. Sitä ainakin tavoitellaan.
Puolueiden antamien tietojen mukaan perussuomalaisten tämän hetkinen ehdokasmäärä on 2500, demareilla on kasassa 2100 ehdokasta, keskustalla yli 1900 ja kokoomuksella 1700.
Perussuomalaiset panostavat
Perussuomalaiset ovat lähteneet toden teolla liikkeelle ehdokashankinnassaan. Kuntavaalikutsuntojen radiomainokset pyörivät useilla taajuuksilla ja puolueväen telttoja näkyy toreilla ja turuilla.
Viime kuntavaaleissa perussuomalaisilla oli 3831 ehdokasta, jossa pudotusta edellisiin kuntavaaleihin oli reilun 500 ehdokkaan verran. Puoluetoimistolta saadun tuoreen tiedon mukaan 2500 ehdokasta on jo kasassa ja 6000–6500 ehdokkaan tavoitteesta ei tingitä.
-Tavoitteena puolueella on saada hyviä ehdokkaita kaikista ikäryhmistä. Nuoria on perinteisesti ollut vaikea saada kiinnostumaan politiikasta, joten nuorten ehdokkaiden määrä on jäänyt pienemmäksi ja sitä olisi nyt tarkoitus parantaa, puoluesihteeri Simo Grönroos viestittää Kuntalehdelle.
Tyytyväistä hyrinää puolueväen keskuudessa herättää myös Ajatuspaja Alkion teettämä tuore kyselytutkimus, jonka mukaan nuorten keskuudessa perussuomalaiset on suosituin puolue. Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin kyselytutkimukseen peräti 19 prosenttia nuorista äänestäisi perussuomalaisia.
-Nuoria on liikkunut aikaisempaa nähden enemmän puolueen tilaisuuksissa, joten puolue kiinnostaa nuoria, Grönroos jatkaa.
Täysiä listoja
Perussuomalaisten joensuulainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Jussi Wihonen on keltaisen takkinsa kanssa kiertänyt aktiivisesti Pohjois-Karjalaa viikonloppuisin. Perussuomalaisten vinkkelistä katsottuna kentällä on ehdokashankinnan suhteen hyvä pöhinä päällä.
-Viime kuntavaaleissa meillä oli Joensuussa 40 ehdokasta, kun täysi lista on 88 nimeä. Meillä on jo nyt listalla enemmän ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten. Kun saamme täyden listan, niin saamme myös enemmän ääniä, Wihonen päättelee.
Pelkästään ehdokkaiden määrällä ei vaaleja voiteta. Mutta ei määrä olekaan ainoa positiivisuutta luova seikka.
-Viime kuntavaaleissa olimme hallituksessa ja olimme olleet tekemässä kansalaisten elämää kurjistavia päätöksiä. Nyt tilanne on aivan toinen.
-Nyt meille tullaan tuolla toreilla suoraan sanomaan, että he haluavat lähteä ehdolle kuntavaaleihin. Ihan pystymetsästä tulevia ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin politiikassa olleet mukana. Ihmisten ärsytyskynnys on nyt ylitetty. Myös nuoria on näkynyt aiempaa enemmän liikkeellä, Wihonen arvioi Pohjois-Karjalan tilannetta puolueensa vinkkelistä käsin.
Keskusta ei luovuta
Valtuutettujen määrällä mitattuna Suomen suurimman kuntapuolueen kunnianimeä kantavalla keskustalla on tällä hetkellä kasassa yli 1900 ehdokasta. Vaikka eroa on perussuomalaisiin verrattuna melkoisesti, niin Apollonkadun puoluetoimistolla uskotaan siihen, että ehdokkaita löytyy kaikkiin kuntiin ja ehdokasmäärä on suurempi kuin vuonna 2017, jolloin keskustalla oli 7461 ehdokasta.
-Tällä hetkellä olemme sellaisessa vauhdissa, että meillä on kaikki mahdollisuudet päästä tavoitteisiimme. Olemme ehdokashankinnassa usean sadan ehdokkaan verran edellä tilannetta, jossa olimme vastaavaan aikaan neljä vuotta sitten. Keskustanuoret ovat asettaneet kokonaistavoitteen tuhannesta alle 30-vuotiaasta ehdokkaasta. Tuemme puolueena heitä tässä kaikin tavoin, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen lupaa.
Kunta ja kunnallinen päätöksenteko kiinnostavat korona-aikana kuntalaisia entistä enemmän. Kun kauas ei päästä, niin kuntien tuottamia lähipalveluita käytetään ja arvostetaan.
-Myönteistä on ollut, miten paljon kuntapalvelut ovat koronan myötä puhuttaneet ihmisiä. Sote-palveluiden ohella kuntien tarjoamat kulttuuripalvelut, liikuntamahdollisuudet ulkoilureitteineen omassa kunnassa sekä lasten päiväkoti- ja kouluasiat ovat puhuttaneet paljon. Tämä on ilahduttanut, Pirkkalainen toteaa.
Nuoret mukaan
Vasemmistoliiton tavoitteena on saada kasaan vähintään sama määrä ehdokkaita kuin viime vaaleissa eli 3200. Tällä hetkellä varmoja nimiä listalla on 1500.
-Yllättävää, miten hyvin kuntavaaliehdokkuus kiinnostaa uusia ehdokkaita ja uusia jäseniä, joita liittyy puolueeseen yllättävän paljon, arvioi puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen on lähdössä ehdolle kuntavaaleihin. (Kuva: Aki Räisänen)
Vasemmiston kansanedustaja Hanna Sarkkinen kiersi viime viikonloppuna maakuntaa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kohtaamisissa ihmisten kanssa puheenaiheet olivat tuttuja.
-Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden uudistaminen, oppivelvollisuuden pidentäminen, huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista korona-aikana, paikalliset kysymykset ja tietenkin korona olivat esillä. Joka tapauksessa tuntui mukavalta päästä kohtaamaan ihmisiä kasvokkain pitkästä aikaa, vaikka koronan takia maskit kasvoilla oltiinkin, Sarkkinen kertoo.
-Itse olen nyt 32 vuotta ja joidenkin mielestä vielä nuori, mutta kyllä minä kaipaan ehdokkaaksi ihan oikeita nuoria. 18–19 vuotiaan nuoren ajatusmaailma on hyvin erilainen, kuin minun ikäisen. Nuoret myös vähättelevät suotta omia tietojaan. Yhteiskunnallinen ja poliittinen itseluottamus on aika heikko. Ja aina voi ottaa asioista selvää, kannustaa Sarkkinen.
Kesällä 2021 Hanna Sarkkinen nousee etukäteissuunnitelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriksi Sanna Marinin hallitukseen. Siitä huolimatta hän on lähdössä ehdolle kuntavaaleihin kotikaupungissaan Oulussa.
-Olen kokenut tärkeäksi sen, että pysyy jalat maassa, kun on kuntapolitiikassa mukana. Kun tietää mitä kunnissa tapahtuu, niin siitä on apua kansanedustajan työssä.
Kriisi lisää kiinnostusta
Kokoomuksella on tällä hetkellä listoilla virallisesti ehdokkaiksi lupautuneita ehdokkaita 1700, mutta epävirallisemmin ehdokkuudesta kiinnostuneita ja mukaan lupautuneita on paljon enemmän. Kun keväällä 2017 puolueella oli ehdokkaita tarjolla 5739, niin ensi keväälle haetaan vaalitaistoon suurempaa joukkoa mukaan.
-Uskomme pääsevämme tavoitteeseemme ja kasvattavamme selvästi ehdokasmääräämme viime kuntavaaleista. Tavoitteenamme on, että nuoria ehdokkaita on merkittävä osa, selvästi yli 10 prosenttia kaikista ehdokkaistamme. Nuoret ovat olleet hyvin kiinnostuneita ehdokkuudesta ja pidämme todennäköisenä, että tämäkin tavoite saavutetaan. Tarvitsemme kaikenikäisten panosta kuntien päätöksenteossa, puoluesihteeri Kristiina Kokko kertoo.
Heikoissa kantimissa oleva kuntatalous ja koronan tuomat lisäongelmat ovat saaneet kuntalaiset aktivoitumaan yhteisten asioiden hoitamiseen.
-Meidät on yllättänyt se, miten paljon kansalaisia kiinnostaa yhteiskunnallinen päätöksenteko tässä haastavassa tilanteessa. Vaikuttaa myös siltä, että huoli kuntien talouden ja tulevaisuuden näkymistä on todella vahvasti ihmisten mielessä. Kuntien pelastamisessa on kokoomuksen mielestä samalla kyse koko hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta. Ihmisten huoli tulevaisuudesta on aitoa ja laajaa, painottaa Kokko.
Demareilla kova vauhti
Sama ilmiö kansalaisten kiinnostuksen heräämisestä on pantu merkille myös SDP:n riveissäkin.
-Koronan myötä julkisten palveluiden merkitys yleisesti on noussut taas entistä tärkeämmäksi. Erityisesti lasten ja nuorten kuntapalvelut, vanhustenhoiva ja varmasti myös voitontavoittelun suitsiminen hyvinvointipalveluissa puhuttavat, puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo.
Viime kuntavaaleissa demareilla oli 6132 ehdokasta. Tällä hetkellä ehdokkaita on kasassa hieman yli 2100.
-Valtakunnallisena tavoitteena on tälläkin kertaa reilu 6000 ehdokasta, ja tavoitteesta on noin kolmannes saavutettu tästä vaiheessa. Ehdokkaita on nyt saman verran kuin oli vastaavaan aikaan vuonna 2016 eli uskon pääsevämme hyvin tavoitteeseen. Emme ole asettaneet tarkkaa määrällistä tavoitetta kuhunkin ikäryhmään, jokaisessa kunnassa haetaan tasapuolista ehdokaspalettia, jossa on kaikenikäisiä eri taustoista, Rönnholm toteaa.
Vihreillä kohta täysi tuhat
Vihreillä oli viime kerralla 2600 ehdokasta ja ensi kevään vaaleissa on tarkoitus pistää määrällisesti paremmaksi kannatuksen ohella myös ehdokasmäärässä. Tällä hetkellä ehdokkaita on kasassa lähes 1000 ja tiedot päivittyvät jatkuvasti.
-Tilanne näyttää hyvältä ja ehdokashankinta näyttää etenevän nopeammin kuin neljä vuotta sitten. Paljon työtä on tietenkin vielä edessä. Vihreillä nuoria ehdokkaita on ollut aiemminkin paljon, mutta tavoitteena on saada entistäkin enemmän nuoria ehdokkaita ja päättäjiä mukaan muuttamaan maailmaa, puoluesihteeri Veli Liikanen linjaa.
Myös vihreiden kannattajien joukossa on ollut selkeästi havaittavissa aktivoituminen kriisin keskellä. Maailman parantaminen kuntavaalien kautta kiinnostaa suomalaisia.
-Vihreiden ehdokkuudesta kiinnostuneita tuntuu olevan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Moni lähtee ehdolle kantaakseen kortensa kekoon ilmaston ja koulutuksen puolustamiseksi. Tämän poikkeuksellisen kriisin keskellä on ollut ilahduttavaa havaita, että ihmiset haluavat toimia aktiivisesti lähimmäisten ja koko yhteiskunnan tilanteen parantamiseksi, Liikanen toteaa.
Uusia vaihtoehtoja
RKP sai edellisissä kuntavaaleissa kasaan 1324 ehdokasta 52 eri paikkakunnalla. Nyt tilanne näyttää paremmalta. Tavoitteena olevasta 1400 ehdokkaasta on tiedossa 600 ja lisää kertyy koko ajan.
-Meidän suuntaan on ollut kiinnostusta sellaisissa kunnissa, missä emme ole olleet mukana ennen. On ehdokkaita, jotka ovat halunneet tuoda uusia vaihtoehtoja äänestäjille. Ylipäänsä ehdokasasettelu on alkanut selkeästi nopeammin kuin neljä vuotta sitten, mikä on positiivista, arvioi tilannetta puoluesihteeri Fredrik Guseff.
Puolue on asettanut myös oman tavoitteen nuorten eli alle 29-vuotiaiden ehdokkaiden osalle.
-210 ehdokasta on tavoite, mikä on erittäin kova tavoite, tunnustaa Guseff.
Kristillisdemokraateilla on haussa 2000 ehdokasta. Tällä hetkellä määrästä on kasassa 500–600.
-Tavoitteet on tehty ylitettäviksi, viestittää puoluesihteeri Asmo Maanselkä.
Liike Nyt liikkeellä nyt
Liike Nyt ei ole asettanut mitään määrällistä ehdokastavoitetta kuntavaaleihin. Tällä hetkellä liikkeellä on valtakunnallisesti reilut 200 ehdokasta.
-Keskitymme ehdokashankintaan erityisesti tietyillä alueilla, eikä valtakunnallinen ehdokasmäärä kuvaa tilannetta kattavasti. Liikkeen ehdokashaku alkoi noin kaksi kuukautta sitten, ja meille on tulossa vielä näkyvä valtakunnallinen ehdokashakukampanja, paljastaa puoluesihteeri Juhani Klemetti.
Klemetin mukaan nuoret ovat yksi puolueen pääkohderyhmistä. Imua riveihin on myös yrittäjien puolella.
-Useita nuoria on jo ilmoittautunut ehdokkaaksi ja se näkyy hyvin Liikkeen ehdokkaiden keski-iässä, joka on kaikista puolueista alhaisin. Monet ryhmät, kuten yrittäjät ovat aktivoituneet politiikan saralla korona-aikana. Se näkyy, että on ymmärretty kuinka tärkeitä poliittiset päätökset ovat, etenkin näin kriisin aikana, Juhani Klemetti toteaa.
Lue myös:
Saarikko: Perussuomalaisten kuntavaalityö maaseudulla ei pelota
Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä 9/2020:
Korona vyöryy kuntavaalien ylle – ”Koronatilanne hidastaa ehdokashankintaa selvästi”
Edit 22.10. klo 10.50: Lisätty juttuun kappale: Liike Nyt liikkeellä nyt
Sosiaaliturva on luksusta, kirjoitti Halla-aho. Repikää siitä.