Kelan tilastojen mukaan perustoimeentulotuen osalta tarve oli pienintä Pyhärannalla ja suurinta Kotkassa.

Pyhärannalla pyyhkii hyvin. Ainakin siinä tapauksessa, jos mittarina käytetään perustoimeentulotuen saajien määrää. Kelan tuoreen tilastollisen vuosikirjan mukaan vain 1,7 prosenttia Pyhärannalla asuvista joutui turvautumaan perustoimeentulotukeen viime vuonna.

-Meillä on kunnassa asiat hyvin. Päätöksentekokoneisto on kevyt ja ihmiset tuntevat toisensa. Pyrimme auttamaan ihmisiä heti, kun ongelmia ilmaantuu, eikä ketään jätetä yksin, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Puonti (kok.) kertoo Pyhärannan tilanteesta.

Reilun 2000 asukkaan kunta on väkilukuun suhteutettuna yksi Suomen teollistuneimmista kunnista. Kun lähistöllä ovat vielä Uusikaupunki ja Rauma, niin työpaikkoja löytyy. Ja hyvä työllisyysaste näkyy myös kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kuukausilaskuissa. Lokakuulla maksettavaa kertyi vaivaiset 5454 euroa.

-Meillä ei ole kunnassa ainuttakaan alle 25-vuotista työttömänä, Puonti kehaisee.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kotkassa eniten käyttöä

Tilanne perustoimeentulotuen suhteen on täysin toinen Kotkassa. Siellä perustulotukea sai vuoden 2017 aikana peräti 12,6 prosenttia kaupungin asukkaista. Seuraavaksi eniten saajia oli Vantaalla (12,2 %), Kemissä (11,6 %), Tampereella (10,9 %) ja Helsingissä (10,8 %). Maakuntien vertailussa perustoimeentulotukea tarvittiin eniten Uudellamaalla (9 % asukkaista), vähiten Keski-Pohjanmaalla (5 % asukkaista).

Työttömyys ja korkeat asumiskustannukset ovat osaltaan selittämässä alueellisia eroja. Kela maksoi perustoimeentulotukea vuonna 2017 yhteensä 722 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 perusosan määrä oli yksin asuvalle 487,89 euroa kuukaudessa.

-Alueelliset erot johtuvat ennen kaikkea eroista työttömyydessä ja asumiskustannuksissa. Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat muuta maata korkeammat, mikä lisää toimeentulotuen tarvetta, sanoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

-Myös Tampereella asuminen on kalliimpaa kuin pienemmissä kaupungeissa. Lisäksi Tampere on kärsinyt suhteellisen korkeasta työttömyydestä. Suuri osa toimeentulotuen saajista on nuoria, joten myös väestörakenne voi osaltaan vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen.

Kelan tilastollinen vuosikirja 2017 on luettavissa pdf-muodossa Kelan verkkosivuilla. Painettu kirja ilmestyy joulukuun aikana.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*