Pormestarimalliin siirtyminen nostaa äänestysaktiivisuutta, mutta vain hetkellisesti
Kuntavaalit 2021 järjestettiin poikkeuksellisesti kesäkuussa koronaepidemian takia. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomalaisen kuntahallinnon rikkauteen kuuluvat erilaiset johtamismallit. Seitsemän kuntaa johdetaan pormestarimallilla. Ne ovat Tampere, Pirkkala, Helsinki, Turku, Tuusula, Kärkölä ja Puolanka. Tulevien kuntavaalien jälkeen pormestarikuntien määrä hupenee kuuteen, kun Kärkölä palaa takaisin kunnanjohtajavetoiseksi.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tarkasteli Kuntalehden pyynnöstä äänestysaktiivisuutta pormestarikuntien kuntavaaleissa. Hän sanoo, että pormestarimalli näyttäisi nostavan äänestysaktiivisuutta malliin siirtymistä edeltävissä kuntavaaleissa.
– Turku on tästä ainut poikkeus, mutta sen selittänee kesäkuun 2021 vaalien luonne koronavaaleina, jolloin äänestysaktiivisuus notkahti koko maassa.
Pysyvästi pormestarimalli ei ilmeisesti nosta äänestysaktiivisuutta. Jo seuraavissa vaaleissa se on palannut pormestarikunnissa ”normaalille” tasolle.
Vertailussa saman kokoluokan kuntiin suuremmat pormestarikunnat pärjäävät hyvin. Helsingissä äänestettiin 2021 aktiivisemmin ja Tampereella ja Turussa suunnilleen vastaavalla tasolla kuin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa keskimäärin. Tuusulassa äänestettiin aktiivisemmin kuin 20 000–50 000 asukkaan kunnissa ja Pirkkalassa selvästi aktiivisemmin kuin 10 000–20 000 asukkaan kunnissa yleensä.
Sen sijaan pienissä pormestarikunnissa Kärkölässä ja Puolangalla äänestettiin passiivisemmin kuin 2 000–5 000 asukkaan kunnissa keskimäärin.
(Taulukko: Äänestysaktiivisuus pormestarikuntien kuntavaaleissa 2004-2021. Marianne Pekola-Sjöblom / Kuntaliitto)
– Pormestarimallilla lienee osavaikutusta äänestysaktiivisuuteen, mutta on muistettava, että pormestarikunnat ja niiden poliittiset ja äänestyskulttuurit ovat erilaisia. Kärkölää ja Puolankaa lukuun ottamatta kokoomus on pitkään ollut niissä suurin tai suurimpia puolueita. Kokoomuksen kannattajat ovat aktiivisia äänestäjiä, ja se näkyy äänestysprosentissa, Pekola-Sjöblom toteaa.
Puolangassa keskustalla on pitkään ollut yksinkertainen enemmistöasema, millä lienee vaikutusta äänestysintoon. Ja Kainuussa äänestetään yleensäkin muuta maata passiivisemmin.
Pekola-Sjöblom uskoo, että suurissa kaupungeissa kilpailuasetelmalla ja vaalikampanjoinnin kulttuurilla on enemmän vaikutusta kuin pormestarimallilla sinänsä.
– Helsingissä, Turussa ja Tampereella kahdesta kolmeen puoluetta kamppailee kärkisijasta. Niissä on myös paljon näkyviä ehdokkaita, kuten kansanedustajia, ministereitä ja puoluejohtajia.
