Posio siirtyy valiokuntamalliin, Pello seuraa perässä - laajemmin muutoksia kuntien päätöksentekojärjestelmiin vasta 2025?
Posion kunta siirtyy päätöksenteossaan valiokuntamalliin ensi vuoden alussa. Organisaatiomuutoksella kunta varautuu vuoden 2023 hyvinvointialueuudistuksen jälkeiseen aikaan.
– Perinteisessä lautakuntatyöskentelyssä kuntapäättäjät usein kokevat, että päätös tulee annettuna. Viranhaltija tekee päätösesityksen, siihen on muutama päivä aikaa tutustua ja sitten tehdään päätös. Luottamushenkilön osallisuus ja avoin valmistelu jää ohueksi, sanoo Posion kunnanjohtaja Pekka Jääskö.
– Hyvinvointialueuudistus ei toki sinänsä vaadi siirtymistä uuteen päätöksentekomalliin, mutta tämä on hyvä saumakohta käydä läpi kunnan johtamista ja päätöksentekoa, kun hallintosääntö joka tapauksessa uusitaan. Meillä valiokuntamalliin siirtyminen on osa kunnan laajempaa organisaatiouudistusta, jolla varaudutaan uuteen toimintaympäristöön, kuntastrategian toimeenpanoon sekä kunnan perustehtävien sujuvaan, avoimeen hoitamiseen sekä osallisuuteen, Jääskö kertoo.
Posion mallissa kuntaan perustetaan tulevaisuusvaliokunta ja hyvinvointivaliokunta, joiden puheenjohtajat ovat kunnanhallituksen jäseniä. Valiokuntiin valitaan kuusi jäsentä ja kaksi varajäsentä, jotka ovat kaikki valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta jatkavat lakisääteisinä lautakuntina.
– Valiokunnissa voidaan muodostaa myös asiantuntijoita, esimerkiksi yrittäjiä ja tutkijoita osallistavia jaoksia, Jääskö sanoo.
Posion kunnanvaltuusto päätti, että organisaatiouudistus toteutetaan määräaikaisena kaksivuotisena kokeiluna. Osana uudistusta kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävästä tulee osa-aikainen. Hallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja muodostavat työparin.
Pello päättää joulukuussa
Toisessa Lapin kunnassa, Pellossa, siirtyminen valiokuntamalliin on ollut pohdittavana valtuuston iltakoulussa.
Kunnanjohtaja Eero Ylitalo kertoo, että kuntaan on tarkoitus muodostaa lakisääteisten toimielinten lisäksi kaksi valiokuntaa, elinvoima- ja tulevaisuusvaliokunta ja hyvinvointi- ja osallisuusvaliokunta. Pellon mallissa valiokunta olisi enemmän valmisteleva toimielin kuin perinteinen lautakunta. Molemmissa valiokunnissa olisi viisi jäsentä ja ne koostettaisiin pelkästään kunnanvaltuutetuista ja varavaltuutetuista.
– Valiokuntamallin kautta luottamushenkilöt pääsevät nykyistä paremmin mukaan jo asioiden valmisteluun. Nykymallissa päätöksentekijät voivat helposti turhautua, jos heillä ei ole valtuustopaikan lisäksi muita merkittäviä luottamustehtäviä. Uskon, että valiokuntien kautta kunta pääsee paremmin hyödyntämään luottamushenkilöiden todellista osaamista. Kaikki viisaus ei asu viranhaltijoiden päässä, Ylitalo sanoo.
Valtuusto päättää asiasta joulukuun kokouksessaan, ja uuden päätöksentekojärjestelmän on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Muutoksia vasta myöhemmin?
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava arvioi, että vain harvat kunnat tekevät isompia muutoksia johtamisjärjestelmiinsä heti vuodenvaihteessa, kun sote-asiat siirtyvät hyvinvointialueille.
– Nyt tehdään enemmän pieniä, teknisiä muutoksia esimerkiksi hallintosääntöön. Isommassa mitassa kuntien organisaatioita ja johtamisjärjestelmiä rukataan todennäköisesti 2025, jolloin valtuustokausi vaihtuu. Sote-uudistuksen valmistelu on työllistänyt paljon kuntia, ja ihan kaikkeen eivät paukut ole riittäneet. Nyt on pari vuotta aikaa valmistella uudistuksia, jotka tähtäävät valtuustokauden vaihdokseen.
Majava uskoo, että vastaisuudessakin kunnat muuttavat organisaatioitaan ja johtamisjärjestelmiään varsin hillitysti.
– Monissa kunnissa on jo tehty luottamushenkilöhallinnon virtaviivaistamista ja vähennetty lautakuntia. Virtaviivaistamisessahan voidaan edetä jos halutaan, mutta siihen ei ehkä ole yleisesti kovin paljon halua. Onhan jo nyt joissakin kunnissa nostettu esiin, että pitäisikö joitakin laaja-alaisia lautakuntia pikemmin pilkkoa pienemmiksi.
– Jos virtaviivaistamista halutaan, niin valiokuntamalli on hyvä vaihtoehto. Mallin käyttöönottaneet kunnat ovat olleet siihen tyytyväisiä. Mallin hyvä puoli on se, että se saa koko organisaation katsomaan samaan suuntaan. Luottamushenkilöiden työtä voidaan suunnata rutiininomaisesta päättämisestä kohti laajempia kokonaisuuksia ja tulevien vaihtoehtojen puntarointia, Majava sanoo.
EDIT 25.11. klo 11.00: Lisätty tieto, että Posion organisaatiouudistus on kaksivuotinen kokeilu ja että osana kokeilua hallituksen puheenjohtajan tehtävästä tulee osa-aikainen.
Onko kuntalaki muuttunut ? Posion kj sanoo jutussa että valiokuntaan valitaan 6 jäsentä ja 2 varajäsentä. Mutta laissa ainakin ennen oli ” Toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joihin sovelletaan, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään.”