Raha on tarpeen, jotta kuntien tehtävät tulevat hoidettua. Mutta riittääkö sitä joka paikkaan? (Kuva: PIXABAY)

Valtiovarainministeriön kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023 ei suuria yllätyksiä tarjonnut Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakalliolle. Tosin itse kuntatalous on tarjoillut noita yllätyksiä reaalielämässä viime aikoina ihan riittävästi.

-Pitkin syksyä on yllättänyt aina vaan kuntien laskeva verotuloennuste. Se on ollut kaikkein suurin yllätys, kuinka syvän kuilun se yhdessä muiden heikkojen pelimerkkien kanssa jättää kuntien tämän vuoden tuloksiin, Punakallio huokaa.

Vaikka pahin kuntatalouden kuoppa kuroutuu umpeen ensi vuonna, niin kuntatalousohjelman kehitysarviossa riittää jännitettävää. Suurimmat riskit sisältyvät kuntien menokehitykseen, jota kasvattavat paitsi väestörakenteen muutos ja kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta, niin myös hallituksen päätökset lisätä ja laajentaa kuntien tehtäviä. Punakallio seuraa huolestuneena erityisesti tulevaisuusinvestointeja.

-Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit näyttävät paperilla hienolta, kun moneen hyvään tarkoitukseen jaetaan rahaa. Valitettavasti ainakaan kuntatalousohjelmasta ja sen liitteestä ei selviä helpolla, kuinka pitkäksi aikaa valtion rahoitusta missäkin hankkeessa on tarjolla. Nyt käynnistetään paljon uusia hankkeita, mutta todella tärkeää olisi tietää myös, milloin rahoja lähdetään vetämään pois, Minna Punakallio pohtii.

Omaa rahaa tarvitaan

Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit ovat sytykkeitä, joilla hyviä ideoita lähdetään käynnistämään. Kun kone on saatu käyntiin, niin kuntien on jatkossa huolehdittava tankkaamisesta ihan itse.

-Tulevaisuusinvestointien rahoitus ei ole pysyvää, vaan se vedetään jossain vaiheessa pois. Osa toimista kohdistuu jo vuosille 2020-2021. Siinä on kuntien syytä pohtia, onko mitään järkeä lähteä palkkaamaan vaikkapa uusia opettajia, jos vuoden parin päästä on kaikki kulut maksettavana. Ja joka tapauksessa näihin hankkeisiin tarvitaan omaakin rahaa, joten kuntien kannattaa tässä taloustilanteessa olla hyvin tarkkana siinä, mihin lähtevät mukaan, asiantuntija opastaa.

Tarkkana kannattaa olla myös siinä vaiheessa, kun rahaa tulee haettavaksi. Automaattisesti tulevaisuusinvestointeihin ei mukaan pääse.

-Usein näitä hankkeita käynnistetään avustusmenettelyn kautta. Silloin käy valitettavasti niin, että ne kunnat, joissa rahalle olisi suurin tarve eivät huomaa sitä hakea, Minna Punakallio harmittelee.

Sopeuttamisvastuu kunnilla

Antti Rinteen hallituksen yhteisvaikutus kuntatalouteen on pitkästä aikaa plussan puolella. Hallituksen mukaan sen toimet vahvistavat kuntakenttää noin 300 miljoonalla eurolla. Kunnilta takavuosina leikattuja valtionosuuksia ollaan palauttamassa ja se miljardi tulee todella tarpeeseen. Samoin uusiin tehtäviin on rahoitusta valtionosuuksien muodossa luvassa.

-Se on tärkeää, että silloin kun tässä taloustilanteessa laajennetaan kuntien tehtäviä, niin niihin annetaan täysimääräinen rahoitus. Siellä ei ole kuitenkaan tulossa minkäänlaista sopeutusrahaa kunnille nykytilanteen korjaamiseen ja helpottamaan tulevia kustannuspaineita. Kunnille jää yhä suuri vastuu talouden sopeuttamisesta, Minna Punakallio toteaa.

Tutustu kuntatalousohjelmaan 2020-2023 valtioneuvoston sivuilla

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Rahaa on löydyttävä Valtion budjetista 2020 siihen, että vanhukset saavat inhimillisen hoidon ja palvelut, jotka heille on luvattu. Myös hoitajien on saatava työolot, joissa työn tekeminen on mahdollista. Vanhuspalvelulakia ja Työturvallisuuslakia ei voida loputtomasti rikkoa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*