"Rakenneuudistukset eivat tuota pikavoittoja"
Ensimmäisinä vuosina kuntaliitos lisää uuden kunnan nettomenoja.
Hyödyt alkavat näkyä kunnan taloudessa asteittain muutaman vuoden jälkeen, jos uusi kunta kykenee hyödyntämään liitokseen sisältyvän kehittämispotentiaalin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Se, millä aikavälillä kokonaishyödyt mahdollisesti ylittävät kustannukset, on tapauskohtaista. Erot liitoskuntien välillä ovat suuria ja jokainen toteutuva liitos ainutkertainen.
– Tässä vaiheessa suuri osa kuntaliitoskunnista ja yhteistoiminta-alueista on toiminut vasta muutaman vuoden ajan, joten on ennenaikaista tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun emeritusprofessori Pentti Meklin sanoi ARTTU-arviointitutkimusohjelman kuntaseminaarissa Kuntatalolla torstaina 15. joulukuuta.
Seminaarissa julkistettiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000–2010”.
Ennen kuntaliitoksia tutkimuskunnista suuri osa, eli 77 kunnasta 33 kuntaa, oli alijäämäisiä. Vuosina 2003–2009 toteutetut kuntaliitokset vähensivät alijäämäisten kuntien määrää 21 kappaleella. Vuonna 2010 alijäämäisiä kuntia oli enää 10.
– Alijäämäiset kunnat ovat liittyneet ylijäämää tekeviin kuntiin tai ne tekevät syvenevää yhteistyötä muiden kuntien kanssa, Meklin totesi.
Tutkimuksen mukaan palvelujen tehokkuuden kannalta keskeisintä ei ole kunnan koko, vaan tapa järjestää ja organisoida toiminta sekä kunnan vastuulla olevat palvelut.
Kuntien välisessä yhteistoiminnassa ”investointiriski” jää pienemmäksi. Samalla kuitenkin myös odotettavissa olevat hyödyt jäävät pienemmiksi paikallistalouden näkökulmasta.
– Liitoksissa näyttäisi olevan yhteistoimintaa enemmän kehittämispotentiaalia, mutta myös suuremmat riskit, Meklin vertasi.
Vuonna 2006 alkanut Paras-hanke päättyy vuoden 2012 loppuun.
Hankkeen toiminta-aikana on toteutunut kaikkiaan 57 kuntaliitosta, joihin osallistui yhteensä 95 kuntaa. Vuonna 2013 liitoksia tehdään nykytietojen mukaan kaksi, joissa mukana on yhteensä viisi kuntaa.
Vilkkain kuntaliitosvuosi oli vuonna 2009, jolloin kuntien lukumäärä väheni 67 kappaleella ja kuntaliitoksia tehtiin kaikkiaan 32. Viimeisenä varsinaisena toimintavuotena eli vuonna 2012 ei toteudu yhtään kuntaliitosta.
Yhteistoiminta-alueita on perustettu kaikkiaan 63 kappaletta. Näihin yhteenliittymiin kuuluu yhteensä 230 kuntaa.
Vuoden 2012 lopussa päättyvässä Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) tutkitaan Paras-uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista: palvelujen, talouden, demokratian ja johtamisen, henkilöstön sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta.
Arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri ja Äänekoski.
(KL)
