Rinteen hallituksen työministeri Timo Harakka ei ole poliittista kokemusta kuntapäättäjänä kerännyt. Hän on hallituksen ainoa, joka ei ole poliittisella urallaan valtuustotyöskentelyyn osallistunut. (Kuva: Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia)

Kuntien ongelmien pitäisi olla uudella hallituksella hyvin tiedossa, sillä ainoastaan yksi uusista ministereistä ei ole vuosien saatossa kotikuntansa valtuutettuna ollut. Ministeripestien puolikkaat ja yksi äitiysloman tuuraaja huomioiden 21 ministerinimestä vain kolme ei tällä hetkellä ole kotikuntansa valtuutettu.

Täysin ilman valtuustokokemusta on hallituksessa ainoastaan työministeri Timo Harakka (sd.). Ennen valtakunnan politiikkaan suuntautumista Harakka työskenteli toimittajana, joten ymmärrettävää on, ettei mies ole ehdolla ollut.

Kaksi muuta hallituksen ei-valtuutettua ovat ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.). Haavisto on ollut Helsingin kaupunginvaltuutettu 1988-1992 ja 2005-2008. Lintilä puolestaan jätti kotikunnassaan Toholammilla viime kuntavaalit väliin. Sitä ennen hän ennätti olla valtuutettuna komeat 20 vuotta. Tästä ajasta yhden vaalikauden hän oli myös valtuuston puheenjohtaja.

Neljä ministeriä johtaa valtuustoa

Valtuustojen tämän hetkisiä puheenjohtajia ministerijoukosta löytyy neljä. Tilanteeseen on todennäköisesti kuitenkin tulossa muutoksia, sillä ministerin tehtävien ja valtuuston puheenjohtajuuden hoitaminen voi olla vaikea pesti yhtä aikaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on johtanut Porin kaupunginvaltuustoa vuodesta 2017. Sama tehtävä hänellä oli myös vuosina 2009-2012. Valtuutettu Kiuru on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 2001 lähtien.

Pietarsaaren kaupunginvaltuuston nuija on ollut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) käsissä vuodesta 2009. Kokemusta valtuutettuna on vuodesta 1997 lähtien ja vuosina 2001-2008 hän oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

RKP:n toinen ministeri Thomas Blomqvist omaa vielä pidemmän kokemuksen valtuutettuna. Valtuustotyöskentely alkoi Tammisaaren kaupungissa vuonna 1993 ja kuntaliitoksen myötä hän on toiminut vuodesta 2009 alkaen Raaseporin kaupunginvaltuutettuna. Valtuuston puheenjohtajana hän on toiminut kotikaupungissaan vuodesta 2005 alkaen.

Neljäs kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ministereistä on Tornion Katri Kulmuni (kesk.), joka uudessa hallituksessa hoitaa elinkeinoministerin pestiä. Kulmuni on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien.

Entisiä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia joukosta löytyy myös. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) johti Tampereen kaupunginvaltuustoa vuosina 2013-2017.

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) puolestaan on ollut Pertunmaan kunnanvaltuuston peräti 20 vuotta vuosina 1997-2017. Valtuustoon hänet valittiin ensi kertaa 1993.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa (kesk.) äitiysloman aikana tuuraava Hanna Kosonen (kesk.) oli Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2017-2019, jolloin hänet valittiin ensi kertaa myös valtuustoon. Saarikko puolestaan on kaupunginvaltuutettuna Turussa vuodesta 2013 lähtien.

Kuntavaalien ääniharavia

Valtakunnan tason päättäjät ovat puolueilleen tärkeitä vaalivankkureiden vetäjiä kuntavaaleissa. Ja tulostakin on syntynyt. Sosiaali- ja terveysministeriksi vaalikauden loppupuolella nouseva Hanna Sarkkinen (vas.) on ollut Oulun ääniharava kaksissa viimeisissä kuntavaaleissa. Puoluetoveri Li Andersson oli ääniharava viime kuntavaaleissa Turussa.

Pääministeri Antti Rinne uusi viime kuntavaaleissa pestinsä valtuustoon 361 äänellä ja oli Mäntsälän ääniharava. Tällä erää hän on toiminut valtuutettuna vuodesta 2013 lähtien ja aiemmin hän oli valtuustossa 1997-2004.

Kuntaministeri Sirpa Paatero oli ääniharava vuoden 2017 kuntavaaleissa Kotkassa. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana vielä hetken toimiva Paatero on ollut Kotkan kaupunginvaltuutettu vuodesta 2000 lähtien.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) oli Lahdessa viime kuntavaalien äänikuningas 1882 äänellä. Sosiaali- ja terveysministerinä aloittava Aino-Kaisa Pekonen (vas.) oli puolestaan Riihimäen äänikuningatar.

Pitkän linjan kuntapäättäjiä

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on ollut Tuusulan valtuutettu vuodesta 1997 alkaen. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on puolestaan kuulunut Oulun kaupunginvaltuusteen vuodesta 2001. Joensuun valtuustoon valittiin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ensi kerran kaudeksi 1997-2000 ja vuodesta 2005 lähtien hän on ollut valtuuston vakiokalustoa.

Vihreiden tulevan puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon nousu politiikan tikapuilla on ollut nopeaa. Vielä syksyn 2012 kuntavaaleissa paikkaa ei irronnut, mutta toinen kerta sanoi toden ja hän meni ensi kertaa läpi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2017.

Kuntalehden keräämät tiedot ministerien kuntapäättäjäkokemusta pohjautuvat heidän esittelyihinsä eduskunnan nettisivuilla. Tietoja on kerätty myös kuntavaalien tulospalvelusivuilta.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Miksi maan hallituksessa ei ole yhtään kunta-alan ammattijohtajaa eli KUNTAJOHTAJAA?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*