Sadan miljoonan elvytyspaketilla korjattaisiin ainakin 500 homekoulua
Korjaushankkeiden aloittamista perustellaan lasten terveyden ja
työllisyyden kohentamisella. Jo sadan miljoonan tuella peruskorjauksiin
työllistettäisiin kymmenen tuhatta ihmistä ja korjattaisiin ainakin 500
kipeästi korjausta vaativaa koulua.
Valtion avustus kuntien opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen
rakennusten homekorjauksista olisi 20 prosenttia. Kunnat siis
panostaisivat elvytykseen neljä kertaa enemmän kuin valtio.
– Näin ollen 100 miljoonan euron valtion panostuksella kunnat
voisivat tehdä yhteensä 500 miljoonan euron korjaukset, jotka
työllistäisivät 8 500 – 10 000 henkilötyövuoden verran, Kuntaliiton
rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki laskee.
Kunnilla on korjattavia kiinteistöjä nopeitakin työllistämistoimia
varten, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä odottaa valtion
tukipäätöstä useita hakemuksia. Hankkeet voitaisiin aloittaa 2-3
kuukaudessa avustuspäätöksestä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliitto esittää, että valtion
tukea voitaisiin myöntää 1.9.2012 lähtien rakennusaikaisena.
Jälkirahoitteinen tuki ei mahdollista töiden nopeaa käynnistämistä.
Tukea tulisi osoittaa valtion budjettikehyksissä vuoteen 2016 asti.
Ensisijaisia
korjauskohteita olisivat kosteus- ja homevauriot ja sen jälkeen
välttämättömät peruskorjaushankkeet etenkin sellaisissa kohteissa,
joissa lasten terveys on uhattuna.
Arviolta tuhannessa koulussa kosteus- tai homevaurio
Kuntaliiton
kahden laajan kyselyn mukaan kosteus- ja homevaurioita esiintyy noin
20–25 prosentissa julkisia rakennuksia. Se merkitsisi, että noin 1 000
koulussa olisi kosteus- tai homevaurio. Kouluja on 40 prosenttia
julkisesta rakennuskannasta.
Kunnat ja kuntayhtymät ovat
käyttäneet viime vuosina noin miljardi euroa vuodessa julkisten
rakennusten investointeihin. Noin kaksi kolmasosaa investoinneista menee
peruskorjauksiin.
– Ongelmia on paitsi kouluissa myös sosiaali-
ja terveysalan rakennuksissa. Päiväkoteihin, vanhusten hoitorakennuksiin
ja sairaaloiden vuodeosastoihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
Terveyskeskukset on rakennettu valtaosin 1970- ja 1980 -luvuilla, joten
niiden korjaustarve alkaa olla suuri. Sairaalarakennukset ovat valtaosin
vieläkin vanhempia, Jorma Ruokojoki toteaa.
Elvytyspaketista päätetään hallituksen kehysriihessä 22. maaliskuuta.
(KL)
