Sanna Marin Kuntamarkkinoilla: Kuntien kaikki koronakulut korvataan – katso keskustelun tallenne

Valtio maksaa kunnille aiheutuneet koronakustannukset täysimääräisesti. Tästä annettiin vahva lupaus pääministeri Sanna Marinin toimesta Kuntamarkkinoiden puheenjohtajatentissä. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva STM:n esitys koronakorvausten maksusta, joka nykymuodossaan ei kaikkia kuluja korvaisi, todettiin kelvottomaksi kaikkien hallituspuolueen edustajien toimesta.

-Me olemme todenneet useita kertoja, että nämä korvataan täysimääräisesti. Ja minä tulen pitämään huolta siitä, että nämä korvataan täysimääräisesti. Toivon, ettei tällaista keskustelua jatketa ja lähetettäisi kuntakentälle viestiä, ettei tästä sitoumuksesta hallitus pitäisi kiinni, vakuutti Sanna Marin (sd.) puheenjohtajatentissä.

Lausuntokierroksen päätyttyä koronakorvausten maksamisen aikataulusta linjataan tarkemmin. Paneelissa Marin nosti esiin mallin siitä, että korvaukset maksettaisiin kaksivaiheisesti. Osa ennakkona ja loppulasku sitten varsinaisten toteutuneiden kustannusten mukaan.

-Se millä tavalla tämä tehdään, on toinen kysymys. Mikäli me ennakoimme, niin voi olla, ettei osu lankulle ja sitten joudumme myöhemmin korjaamaan kokonaisuutta. Jos me odotamme, niin emme juuri nyt voi tulla kuntia vastaan, vaan katsomme jälkikäteisesti, paljonko niitä kustannuksia syntyy.

-Itse näkisin järkeväksi valita keskitien eli korvaamme kunnille nopeasti jo nyt kustannuksia ja myöhemmin jälkikäteen tehdään korjausliikkeitä. Nämä kustannukset tullaan korvaamaan, Marin vakuutti.

Suorasanainen viesti sai kehut myös opposition suunnasta.

-Tämä oli tärkeää kuulla, että hallitus tulee toimimaan eri tavalla, kuin mikä oli STM:n linja, kiitteli Marinin lausuntoa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Maakuntavero jakoi hallituksen rivejä

Ei koronakorvaukset olleet kuitenkaan ainoita asioita, joista 1,5 tunnin mittaisessa väliin perin värikkäässäkin keskustelussa käytiin. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa sairastumisen takia paneelissa tuurannut varapuheenjohtaja Petri Honkonen nosti hallituskumppaniensa mielestä punaisen lipun äänestyksessä väärään aikaan, kun ei lähtenyt hallitusrintaman mukana kannattamaan maakuntaveroa.

-Keskusta on samassa hallituksessa valmistelemassa tätä veroa paraikaa, ihmetteli Maria Ohisalo (vihr.) lapunnoston jälkeen.

Selitys äänestämiskäyttäytymiseen toki paneelissa saatiin. Maakuntavero ei ole mikään helppo pala keskustalaisille nieltäväksi, mutta hallituksessakin on hyvä olla.

-Keskusta on sitoutunut siihen, että maakuntaveroa valmistellaan osana monialaisen maakunnan valmistelutyötä eli hyvinvointialueelle tulisi myös muita tehtäviä, joilla voidaan luoda edellytyksiä verotulojen kasvattamiseen eli elinvoimamaakunnan tehtäviä. Vielä tällä hetkellä meillä ei ole linjauksia siitä, tuleeko niitä monialaisen maakunnan tehtäviä.

Paneelin juontajan suoraan kysymykseen siitä, onko puolue maakuntaveron puolesta vaiko vastaan ei kuitenkaan vastausta saatu.

-Se selviää valmistelussa, onko se mielekästä. Meillä on se linjaus, ettei suomalaisten kokonaisveroaste saa nousta tämän myötä, Petri Honkonen korosti.

-Hallitus on sitoutunut siihen, että kokonaisuutta valmistellaan yhtälailla kun valmistellaan niitä tehtäviä, joita nämä hyvinvointialueet voisivat tulevat hoitaa. Tämä työ on käynnissä ja siihen ovat käsittääkseni kaikki hallituspuolueet sitoutuneet, niin myös keskusta on tähän sitoutunut. Kyllä tämä esitys on tarkoitus viedä eteenpäin. Aikataulu on vielä avoin, mutta kyllä tämäkin esitys etenee, Sanna Marin vakuutti.

Vihreiden ja RKP:n suunnalta sen sijaan sitouduttiin maakuntaveroon täysillä. Puheenjohtajat uskoivat maakuntaveron olevan tärkeä työkalu, kun hyvinvointialueiden palveluja kehitetään.

-Komppaan erittäin paljon taloustieteilijöiden näkemystä siitä, että rahojen ja vastuiden tulee kulkea samoissa käsissä. Maakuntavero tarvitaan ja mitä tulee monialaisuuteen, niin tämä ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, vaan tämä on myös pelastustoimen uudistus. Sekin on valtava tärkeä ihmisten arjen palvelu ja siinä kyllä jo on monialaisuutta, Maria Ohisalo muistutti.

-Nyt on syytä tehdä tämä osio hyvin. Edellisen hallituksen ehdotus lähti isosta elefantista, jota yritettiin tunkea mikroaaltouuniin. Näen demokratian kannalta tärkeänä, että hyvinvointialueen päättäjiksi valituilla on myös työkaluja. Niissä työkaluissa tarvitaan myös rahaa ja yleensä vallan ja rahan on hyvä kulkea yhdessä, arvioi puolestaan Anna-Maja Henriksson (r.).

Kuntataloudesta kannettiin huolta

Kuntatalous oli odotetusti yksi kiivasta keskustelua herättäneistä asioista. Tarve muutokselle myönnettiin myös hallituksen riveistä käsin, mutta opposition suunnalla äänenpainot olivat selvästi huolestuneempia.

-Kuntien taloudet olivat ennen koronakriisiä erittäin huonossa tilassa. Nyt kuntia on autettu merkittävällä tavalla ja se on ollut suurelta osin perusteltua. Mutta ne ongelmat eivät ole poistuneet minnekään. Pelkään sitä, että kuntatalous tulee kohtaamana erittäin suuria haasteita jo lähivuosina. Talous kasvaa tällä hetkellä hyvin voimakkaasti, mutta siitä huolimatta valtio lähes 7 miljardia vuodessa. Miten meille käy 2-3 vuoden päästä, kun tämä valtiovarainministeriön ennusteenkin mukaan aika lyhyeksi jäävä talouskasvu päättyy, Petteri Orpo kysyi.

-Vaikka te puhutte kauniisti työllisyydestä ja työllisyystoimista, niin se tosiasia on se, että hallitus ei ole tehnyt todellisia työllisyystoimia kovinkaan paljon. Nyt juuri, kun talous kasvaa, niin olisi oikea aika tehdä niitä vähän vaikeampiakin päätöksiä. Pitää edistää paikallista sopimista, joka saisi yritykset uskomaan siihen, että kannattaa investoida ja kannattaa palkata ihmisiä. Meidän pitäisi uudistaa työttömyysturvaa. Meillä on 100 000 avointa työpaikkaa ja yritykset huutavat työvoimapulaansa. Meidän pitää saada kunnille pysyvästi enemmän verotuloja, painotti Orpo.

Perussuomalaisten tuore puheenjohtaja Riikka Purra haluaisi käytävän entistä tiheämmällä kammalla kunnille sälytettyjä tehtäviä. Kun rahat eivät kaikkeen riitä, niin jostain on luovuttava.

-Kuntien taloudellisia tai muita haasteita ei ratkaise se, että osa tehtävistä siirretään alueille. Uusi hallinnontaso ei ratkaise taloudelliseen selviämiseen liittyviä seikkoja. Valtionosuudet ovat laskeneet sen kymmenen vuotta, lakisääteisiä tehtäviä arvioidaan olevan 550, joista osa siirtyy pois. Kokonaisuus on ongelma, enkä näe mitään muuta keinoa lähestyä ongelmaa, kuin niitä tehtäviä aletaan perkaamaan läpi. On katsottava, mihin palveluihin on varaa, Purra esitti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson näki valtion talouden selkeästi opposition edustajia kirkkaampana.

-Mikä intressi oppositiopuolueiden puheenjohtajilla on maalata synkempää kuvaa Suomen taloudesta, kuin se todellisuudessa on? Me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa työllisyys on paremmalla tasolla kuin ennen koronaa. Investointeja tehdään poikkeuksellisen paljon ja meidän talous kasvaa voimakkaasti. Sen lisäksi tuoreimpien ennusteiden mukaan näyttäisi siltä, että meidän julkinen velkaantuminen on taittumista huomattavasti aikaisemmin, kun tähän asti on ajateltu.

Toki kuntatalouden tila herättää huolta myös puoluekentän vasemmalla reunalla.

-Totta kai pitää seurata kuntatalouden kehitystä myös pitkällä aikavälillä. Siinä on olennaista, että tarkastellaan sekä tulo- että menopuolta. Tässä on viitattu sote-uudistukseen, jonka myötä keskeisin menopaine siirtyy pois kunnilta. Ikärakenteesta johtuen me tiedetään, että kovin julkisten menojen kasvupaine kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tulojen osalta oleellista on elinkeino-, koulutus- ja työllisyyspolitiikka. Kun työllisyyspalvelut siirtyvät kuntiin, niin kunnat tulevat saamaan enemmän työkaluja kuin heillä on tällä hetkellä työllisyydenhoitoon, Li Andersson pohti.

-Tilanne on juuri niin kuin huolestuttava, kuin sitä itse purin kuvaamaan. Ei siinä ole minkäänlaista liioittelua, Purra vastasi vasemmistoliiton puheenjohtajalle.

Katso tallenne paneelista klikkaamalla kuvaa: