SDP olisi johtava puolue hyvinvointialueilla, jos aluevaalit pidettäisiin nyt

Jos aluevaalit pidettäisiin nyt, SDP saisi selkeästi eniten valtuutettuja, keskustalle ykkössija kuntavaaleissa.

Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Grafiikka Suomen vaalidatapalvelu & Tietomuotoilutoimisto KRUT

Kunta- ja aluevaalien varsinaiseen vaalipäivään 13.4.2025 on tänään 18.12. enää 115 päivää, kun taas eduskuntavaalit siintävät vielä yli kahden vuoden päässä. Miltä vaalitulos näyttäisi, jos kunta- ja aluevaalit pidettäisiin nyt? Koska kunta- ja aluevaaleista ei vielä ole kannatusmittauksia, on tulos mallinnettava muulla tavoin – nimittäin uusimman eduskuntavaalikannatusmittauksen valossa. Näistä viimeisin on tänään 18.12. julkaistu Helsingin Sanomien tilaama gallup.

HS:n Verianilta tilaamissa gallupeissa tiedustellaan vastaajilta, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Vastaajilla voi olla erilaisia preferenssejä eduskuntavaaleissa kuin kunta- ja aluevaaleissa. Heidän vastauksensa voi siis poiketa siitä, millainen se olisi, jos heiltä tiedusteltaisiin samaa asiaa kunta- ja aluevaalien osalta. HS:n kannatusmittausta voidaan kuitenkin hyödyntää, kun määritetään puoluekannatuksen muutoksen suuntaa ja voimakkuutta myös kunta- ja aluevaalien osalta.

Mallinnettaessa aluevaalit HS:n uusimman kannatusmittauksen perusteella valta vaihtuisi viidellä hyvinvointialueella: Keski-Suomessa keskusta menettäisi suurimman puolueen aseman SDP:lle ja kokoomus menettäisi vuoden 2022 ykkössijansa SDP:lle kaikilla muilla voittamillaan hyvinvointialueilla paitsi Länsi-Uudellamaalla.

Mikäli aluevaalit pidettäisiin nyt ja vuoden 2022 aluevaalitulosta korjattaisiin eduskuntavaalikannatuksessa tapahtuneilla muutoksilla, ottaisi SDP johtavan hyvinvointialuepuolueen noin kolmella ja puolellasadalla valtuutetulla ennen toisena tulevaa keskustaa, joka saisi vajaa kolmesataa valtuutettua.

Mikäli kuntavaalit pidettäisiin nyt ja vuoden 2021 kuntavaalitulosta korjattaisiin eduskuntavaalikannatuksessa HS:n uusimman gallupin mukaan tapahtuneella muutoksella, valtaisivat keskusta, kokoomus ja SDP kaikki perussuomalaisten 2021 kuntavaaleissa voittamat kunnat. Lisäksi SDP valtaisi eräitä kokoomuksen ja keskustan kuntia.

Erityisesti perussuomalaiset ja vihreät menettäisivät valtuutettuja nykyisellä kannatustasollaan. Pienissä kunnissa vahva keskusta säilyisi edelleen valtuutettujen määrällä mitattuna selkeästi johtavana kuntapuolueena ennen SDP:tä ja kokoomusta.

Näin vaalitulos mallinnettiin

HS ja YLE tilaavat kuukausittain puolueiden eduskuntavaalikannatusta selvittävän kannatusmittauksen Verianilta (HS) ja Taloustutkimukselta (Yle). Kunta- ja aluevaalien lähestyessä on relevanttia selvittää, millaisista asetelmista puolueet lähtevät vaalikamppailuun ja mitä niiden valtakunnallinen kannatus tarkoittaisi paikallisesti. Huomioimalla puolueiden kuntavaalien 2021 ja aluevaalien 2022 aikaan vallinneet ja tämän hetken kannatustasot voidaan mallintaa uudelleen kunta- ja aluevaalit, mikäli vaalit pidettäisiin nyt.

Mallinnus rakentuu sen varaan, että alue- ja kuntavaalikannatus seuraa eduskuntavaalikannatuksen kehityksen suuntaan, mutta ei sellaisenaan vastaa eduskuntavaalikannatusta. Mallinnuksessa puolueiden oletetaan suoriutuvan tulevissa kunta- ja aluevaaleissa samalla lailla suhteessa vuoden 2021 kuntavaaleja ja 2022 aluevaaleja edeltäneisiin eduskuntavaaligallupeihin kuin vuosien 2021 ja 2022 vaaleissa. Jos puolueen kannatus eduskuntavaaligallupissa kasvaa, myös sen kunta- ja aluevaalikannatus kasvaa ja päinvastoin. Mallinnus lähtee siitä, että puolueen kannatusmuutoksen suunta ja suhteellinen voimakkuus eduskuntavaalikannatuksessa toteutuu koko maassa vaalityypistä riippumatta. 

Kunta- ja aluevaalitulosten mallintamiseksi galluptulosta ei siten verrata suoraan kunta- tai aluevaalivaalitulokseen, vaan gallupiin tehdään ensin korjaus, koska eduskuntavaaligallup ei kerro suoraan puolueiden kannatuksesta muissa vaaleissa.

Korjaus tehdään ottamalla kaksi viimeisintä eduskuntavaaligallupia ennen kuntavaaleja 2021 ja aluevaaleja 2022, laskemalla niiden keskiarvo ja vertaamalla tätä vaalitulokseen kaavalla: 1 + (vaalitulos – gallupkeskiarvo) / gallupkeskiarvo. Tämä antaa kertoimen gallupien ja vaalituloksen erotukselle. Esim. jos puolueen eduskuntavaaligallupkannatus oli keskimäärin 15 %, mutta kuntavaalitulos 20 %, niin 1 + ((20-15)/15) = 1,33.

Käyttämällä yllä mainittua korjauskerrointa lasketaan muutos edellisistä vaaleista (gallup * kerroin) – vaalitulos) / vaalitulos. Galluptuloksia muokataan siis historiallisella vaalituloksen ja gallupin välisellä erolla, jotta saadaan käsitys siitä, mikä nykyinen kunta- ja aluevaalikannatus olisi uusimman eduskuntavaaligallupin perusteella.

Mallinnuksessa korjataan kunkin listan paikallista äänimäärää uusimman gallupin ja vaaleja edeltäneiden kahden eduskuntavaaligallupin keskiarvon välisellä suhteellisella erotuksella. Jokaisen listan äänimäärä kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella määritellään uudelleen, lasketaan vertausluvut ja määritellään siten listojen paikkajakauma. Uudelleen lasketuista äänimääristä saadaan kunkin alueen suurin puolue ja niiden perusteella lasketuista vertausluvuista puolestaan paikkajakauma.

Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 vaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin. Esimerkiksi Inarissa kokoomus saa kuntavaalimallinnuksessa eniten ääniä, mutta eniten paikkoja (kahdeksan) saa keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama kahdeksas paikka menisi KD:lle.

Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.

Juttua muokattu 18.12. kello 15.50, otsikkoa muokkaamalla.