Seutukaupungit kartoittavat yritystensä rekrytointitarpeita – tavoitteena löytää lisätyövoimaa ulkomailta
Uudenkaupungin autotehdas on yksi niistä työpaikoista, jossa on lähes jatkuva haku päällä työvoiman suhteen. Uusikaupunki onkin mukana seutukaupunkien yhteishankkeessa. (Kuva: Valmet Automotive)
Osaaville käsille on käyttöä maalla, merellä ja ilmassa. Sama tilanne on myös seutukaupunkien konepajoilla, sahoilla, telakoilla ja ravintoloissa. Ammattitaitoista työvoimaa ei tahdo kotikaupungista enää löytyä ja katseet on suunnattava kauemmaksi.
Elokuun alussa käynnistyi 17 seutukaupungin yhteinen hanke, jossa kartoitetaan oman alueen yritysten akuutteja rekrytointitarpeita ja haasteita. Kartoituksen kohteena on erityisesti yritysten valmius kansainvälisten rekrytointien toteutukseen.
Kartoitusta tehdään puhelimitse callcenterin toimesta mukana olevien seutukaupunkien toimeksiannosta.
-Haastattelut käynnistyivät viime viikolla ja tähän mennessä vajaat 100 on jo kartoitettu. Meidän tavoitteena on kartoittaa tilanne yli 1500 yrityksessä, kertoo Tommi Virtanen hankkeesta vastaavasta Yrityssalo Oy:stä.
Pysyvämpää työvoimaa
Jo tähän mennessä on vahvistunut ennakkokäsitys niistä ammatti-ihmisistä, joista suomalaisilla työpaikoilla on suurin pula.
-Hitsaajista ja CNC-koneistajista on kaikista suurin puute. Mutta kyllä työvoimapula koskee lähes kaikkia aloja, Virtanen vahvistaa.
Haastattelujen on arvioitu kestävän vuodenvaihteeseen saakka. Sen jälkeen istutaan eri alueilla yrittäjien kanssa saman pöydän ääreen ja ryhdytään pohtimaan mistä päin työntekijöitä lähdetään rekrytoimaan. Rekrytointien onnistumisessa ja uuden työntekijän sitoutumisessa kaupunkiin on kunnilla merkittävä rooli.
-Kun rekrytointitarpeet ja -halut ovat tiedossa, niin meidän pitää miettiä, mistä suunnasta työntekijöitä lähdetään hakemaan. Työpaikoilla on tarve ennen muuta pitkäaikaisille työntekijöille. Ei oltaisi kaupungissa vain muutamaa kuukautta vuokratöissä, vaan muutettaisiin perheen kanssa vakituisesti. Koko perheen kotouttamisessa kaupungeilla on tärkeä rooli, Virtanen pohtii.
Seutukaupungeista hankkeessa ovat mukana Salo, Uusikaupunki, Rauma, Laitila, Savonlinna, Kauhava, Kurikka, Alavus, Riihimäki, Valkeakoski, Varkaus, Kalajoki, Paimio, Heinola, Iisalmi, Nivala ja Pietarsaari.
Kalajoella rautakourille käyttöä
Seutukaupungit ovat viime vuosina profiloituneet yhteistyöverkostona, jossa tieto kulkee. Nyt sitä tiedonkulkua tarvitaan ulkomaisten rekrytointien onnistumisessa, jotta oman alueen yrityksissä riittää työvoimaa, joka mahdollistaa toiminnan kehittymisen ja niiden supisuomalaisten työntekijöiden työpaikan säilymisen.
Kalajoen kaupungin elinkeinojohtaja Miia Himangalla on jo ennen kartoitusta kohtuullinen käsitys siitä, minkä alan ammattilaisista alueen yrityksissä on pula.
-Meillä on jo tehty asian tiimoilta yrityskäyntejä. Metalli- ja konepajapuolella on kova pula levyseppä-hitsaajista, teräsrakentajista ja muista ammattilaisista. Kaikki otetaan töihin, jotka vain saadaan paikkakunnalle tulemaan. Lyhyen kartoituksen perusteella metallialalla on meillä tarvetta vähintään 40 työntekijälle, elinkeinojohtaja Himanka kertoo.
Vuokratyövoima on tarpeellinen voimavara, mutta Kalajoellakin on ajatuksena saada ihmiset muuttamaan meren äärelle pysyvästi.
-Kun vakituista väkeä ei ole tarjolla, niin yrityksen käyttävät aika paljon vuokratyövoimaa. Lisäksi Kalajoella on vahva matkailu, joten siellä on pulaa kokeista, tarjoilijoista ja ihan tavallisista ravitsemusalan työntekijöistä. Samoin hyvinvointipuolella on avoimia työpaikkoja, Himanka jatkaa.
Hyviä kokemuksia takavuosilta
Kalajoella on jo takavuosilta kokemusta paikkakunnalle pysyvästi työn perässä muuttaneista ulkomaalaisista.
-Meillä oli yksi kalajokinen yritys, joka toi työntekijöitä ulkomailta. Monet heistä tulivat perheineen ja asettuivat tänne asumaan. Kaupungin puolelta järjestettiin heidän perheilleen tarvittavat kotouttamistoimet ja kokemukset olivat hyviä. Nytkin haluamme yrityksille nimenomaan vakituista työvoimaa. Toki vuokratyövoimalla on tärkeä rooli, mutta siellä työsuhteet ovat hyvin usein kolmen kuukauden mittaisia ja sitten lähdetään toiseen maahan töihin, Miia Himanka kertoo.
Vahvan metalliteollisuuden ja matkailun ohella työntekijöitä tullaan lähivuosina tarvitsemaan myös alueelle mahdollisesti nousevalla ydinvoimatyömaalla. Matkaa Pyhäjoen Hanhikivelle on Kalajoen keskustasta vain reipas puoli tuntia.
-Ydinvoimatyömaan vaikutus näkyy meillä jo nyt. Siellä on kuitenkin töissä joka päivä parisataa henkilöä, Himanka muistuttaa.
Tiedote seutukaupunkiosaajat-sivustolla
Kiitos pekka