"Sijainti Tampereen lähellä on tärkeä, mutta omaakin luonnetta pitää olla" - Pirkanmaan pikkukunnat kasvavat avoimesti
Jos tunnet vetoa Tampereelle, saatat tuntea vetoa myös Vesilahdelle. Pienet kunnat Pirkanmaalla ovat hyvillään vetovoimaisen kaupungin läheisyydestä.
Kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa sekä näiden voimien edellytyksiä on tarkasteltu entistä laajemmin. Uutisoimme aiemmin, että FCG Finnish Consulting Group ja sen osana toimiva MDI laskivat kuntien vahvuuksia peilaavat EVP-indeksit ja nyt voidaan verrata, miten kunnat ovat pärjänneet.
Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta 21 sijaitsi pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamassa kasvukolmiossa, neljä kuntaa Lapissa ja viisi kuntaa muissa Manner-Suomen maakunnissa. Kiinnostavia ”pärjääjiä” ovat tilastojen valossa esimerkiksi Pirkanmaan – ja erityisesti Tampereen välittömän lähiympäristön – kunnat.
Kysyimme Vesilahden ja Pirkkalan kunnista, miten ne ovat hyötyneet Tampereen vetovoimasta ja toisaalta, miten helppoa – tai vaikeaa – on ylläpitää oman kunnan erityistä profiilia vahvan kaupungin helmassa.
Vesilahden kunnanjohtaja Mikko Latvala pitää sijaintia osana Tampereen kaupunkiseutua tärkeimpänä kasvutekijänä. Myös nopeat Helsinki-Tampere -yhteydet sekä Tampere-Pirkkalan lentoasema tukevat kasvukehitystä. Kunta on panostanut myös etätyömahdollisuuksien tukemiseen esimerkiksi käynnissä olevan, koko kunnan kattavan valokuituhankkeen avulla.
– Vesilahdessa on säilynyt tonttien hyvä hintalaatu-suhde ja myös pankit ovat kiinnostuneet rahoittamaan vesilahtelaisten kiinteistöjen hankintaa. Kehityksemme rakentuu ensisijaisesti asumisen houkuttelevuuden varaan, mutta myös yritysten lukumäärä on noussut tasaiseen tahtiin viime vuodet, Latvala sanoo.
– Vesilahden rooli on toimia kylänä metropolissa eli tarjota vaihtoehtoinen asumisympäristö kiireen ja melun keskellä.
Latvalan mukaan omassa isossa osuudessa elinvoiman edistämisessä ovat paikallisten toimijoiden aktiivisuus, vahva yhteisöllisyys sekä yhteistyö eri tahojen kesken.
Pirkkalassa, jota ulkopaikkakuntalainen saattaa erehtyä pitämään jopa Tampereen kaupunginosana, vannotaan myös hyvän Tampere-suhteen nimeen.
– Koko Tampereen kaupunkiseudun toimintaa siivittää erinomainen yhteistyö, jossa Pirkkala on osaltaan aktiivinen vaikuttaja. Tämän lisäksi nostaisin esiin yritysalueidemme saavutettavuuden, pidämme hyvää huolta täällä toimivista yrityksistä ja tuemme niiden kasvua, pormestari Marko Jarva sanoo.
Pirkkalassa on lisäksi erityispiirre: kasvuasenne. Asenne on kirjattu strategiaan jo toista valtuustokautta.
– Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota prosessien ketteryyteen. Elinvoimaa tukevat virtaviivaiset prosessit, täällä toimivista yrityksistä ja niiden kasvusta huolehtiminen. Vastaamme yhteydenottoihin viipymättä, Jarva listaa.
Pirkkalassa on käytössä pormestarimalli. Jarvan mukaan tämä päätöksentekoon läpinäkyvyyttä ja ketteryyttä, sillä pormestarin yksi keskeinen tehtävä on olla kuntalaisten saavutettavissa.
Miten käy kantokyvyn?
Kasvun ylläpitäminen tuo mukanaan pieniin kuntiin myös haasteita. Näitä ovat esimerkiksi kaavoituksen ja infrastruktuurin kantokyky.
– Rakentamisen kustannusten ja korkotasojen nousu on nostanut kynnystä rakentamiseen. Vesilahdessa on panostettu vahvasti tonttien myyntiin ja näkyvyyteen, joka on näkynyt positiivisesti.
Ja vaikka naapurissa onkin vetovoimainen suuri kaupunki ja vaikka yhteistyö vaikuttaa olevan samaan suuntaan soutamista, ainakin pääosin, molempien kuntien johtajat painottavat myös oman erottuvuuden ja luonteen luomista ”Pirkanmaan ihmeen” kyljessä.
– Meillä on selkeä tahtotila erottua massasta ja panostaa kuntakuvaan. Vesilahdessa on toteutettu rohkea ja erottuva brändiuudistus, jolla olemme uudistaneet ilmeemme. Panostamme asiakaspalveluun ja kohtaamiseen. Olemme läsnä ja lähellä kuntalaista kunnanjohtaja etunenässä. Omalta osaltaan Vesilahden näkyvyyttä ovat nostaneet kirkkoherra Harri Henttinen ja Laukon kartanon konsertit. Positiivinen mielikuva kunnasta lisää houkuttelevuutta ja tukee tonttimyyntiä, Latvala sanoo.
Sekä Vesilahden että Pirkkalan johtajat sanovat vaalivansa yrittäjiä ja pyrkivänsä palvelemaan kaiken kokoisia yrityksiä.
– Mikro- ja pienyrittäjiä meillä on runsaasti, ja heille monille julkisen tuen palveluilla voi olla suuri merkitys, Latvala sanoo.
Pirkkalassa tehostetaan vuoropuhelua muun muassa työryhmän avulla.
– Perustimme hiljattain elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edelleen jalostaa kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä, Jarva lisää.
