Sitran kysely: Hyvinvointivaltion säilyttäminen tärkein kuntavaalien teema
Kunnissa on löydettävä uusia keinoja aktivoida asukkaita äänestämään.
Kuntavaalien tärkeimpiä teemoja ovat hyvinvointivaltion säilyttäminen, työpaikkojen lisääntyminen sekä julkisen talouden tasapainottaminen ja velan ottamisen hillitseminen. Tulokset käyvät ilmi Sitran tuoreesta tutkimuksesta.
Tulevaisuusbarometri on selvittänyt paitsi suomalisten suhtautumista tulevaisuuteen, myös oman kunnan tulevaisuutta: kuinka hyvä oman kunnan tulevaisuus on?
Kysymys jakaa suomalaisten mielipiteet, vaikka suurin osa näkee tulevaisuuden nykyhetkeä paremmaksi. Parhaimmaksi oman kunnan tulevaisuus nähdään Pirkanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, huonoimmaksi Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa.
Barometrissä selvitettiin myös kuntavaalien äänestyspäätökseen vaikuttavat kysymykset. Merkittävämmäksi nousevat hyvinvointivaltion säilyttäminen, työpaikkojen lisääntyminen sekä julkisen talouden tasapainottaminen ja velan ottamisen hillitseminen.
– Kuntatalous on pitkään ollut ja on nytkin veitsenterällä. Kunnissa ollaan huolissaan kouluverkosta ja lääkärille pääsystä, mikä näkyy näissäkin vastauksissa. Sen sijaan ympäristö- ja kestävyyskysymyksiä ei mielletä niin selkeästi kunnan asioiksi, vaikka todellisuudessa kuntien päätöksillä voidaan vaikuttaa niihin paljon, kommentoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina barometrin tuloksia.
Hän oli mukana tutkimuksen julkistamisen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa.
”Valtuustossa päätetään, mikä koulu säilyy, mikä lakkautetaan”
THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola huomauttaa, että kuntien rooli ja tehtäväkirjo tulisi saada selkeämmin näkyviin. Hänen mielestään hyvää työtä tässä on tehty esimerkki Pudasjärvellä, jossa on näytetty, kuinka paikallisesti hoidetaan vaikkapa pitkäaikaistyöttömien tilanne. Siellä pitkään työttöminä olleet on saatu töihin kyläläisten palveluihin.
MustReadin johtava politiikan asiantuntija Erkka Railo huomauttaa, että ihmisillä on vaaliäänestyksissä tyypillisesti mielessä yksi tai kaksi tärkeää asiaa, joiden pohjalta äänestyspäätös tehdään.
– On pitkät perinteet, että oikeistoa kannattavat korostavat taloutta ennen muuta, ympäristöpuolueita äänestävät korostavat ympäristöasioita ja vasemmistossa nämä yhdistyvät.
Railo muistuttaa pohjoismaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan suuressa osassa Suomea tulot ovat selkeästi pienentyneet kymmenen viime vuoden aikana.
– Siinä näkyy kuva taantuvasta Suomesta, ja ihmisten mielessä on tuo kuva äänestyspäätöstä tehtäessä. Ensin ajatellaan työtä ja toimeentuloa.
Hänen mielestään ihmisiä on aktiivisemmin kannustettava äänestämään eikä vain odottaa äänestyskoppiin.
– On keksittävä uusia menetelmiä aktivointiin. On ilmiselvä vaara, että jos ihmiset eivät osallistu, heidän äänensä jää kuulematta eikä poliittinen päätöksenteko ota huomioon heidän näkökulmaansa. He kokevat, että heidät on jätetty syrjään, Railo sanoo.
Valtuustoon äänestetyt ratkaisevat esimerkiksi, mitä kouluja puolustetaan ja mitä lakkautetaan.
Kunnissa on oltava aktivointia myös kuntavaalien välissä.
THL:n Isola muistuttaa, että ihmiset äänestävät, kun he luottavat vaikutusmahdollisuuksiinsa.
– Asukkaat ovat kuntien valtava voimavara. Nyt ne, joilla vaikeudet ovat kasaantuneet, uhkaavat jäädä paitsi hyvistä asioista. Eri pyrkimykset ja moniäänisyys on saatava esiin. Tästä voi tulla eturistiriitoja ja tulehtuneita välejä, mutta niitä on ratkottava paikallisesti rakentavasti, Isola sanoo.
Nuoret optimisteja, perussuomalaiset pessimistejä
Barometrin mukaan 15–24-vuotiaat pitävät oman asuinkuntansa tulevaisuutta parempana kuin heitä vanhemmat vastaajat. Koulutus ei juuri vaikuta arvioon oman asuinkunnan tulevaisuudesta.
Positiivisin näkemys on kristillisten, vihreiden ja kokoomuksen kannattajilla, negatiivisin perussuomalaisten tukijoilla ja niillä, jotka joutuvat tinkimään hankinnoistaan.
Arvio omista tiedoista ja keinoista, joilla voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen, on vahvistunut jonkin verran vuodesta 2019. Arvio omista tiedoista ja keinoista on eri ikäryhmistä vahvin nuorilla ja heikoin yli 65 –vuotiailla.
Sitran Tulevaisuusbarometrin kansalaiskysely toteutettiin tammikuussa 2021 internetkyselynä. Tutkimukseen osallistui noin 3 800 vastaajaa.
Läntiseen Suomeen tehdään paljon investointeja, myös valtiovallan tuella…….
Miksiköhän Itäinen Suomi on jäänyt usein juuri valtiovallan taholta lehdellä soittelemaan.
Esimerkkinä Itäinen Rantarata, jota jouduttu odottelemaan elinikä.
Sitten saamme ihmetellä kehitystuloksia kuten artikkelissa lukee.
Valtiovalta saisi joskus yllättää Itäisen Suomen myönteisillä päätöksillä.
Päätöksiä odotellessa……