Kuntakentällä koetaan työllisyyden hoidon vastuun lisääntyminen siten, että nyt on lupa rakentaa uutta ja paremmin tähän päivään sopivaa mallia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tarkoitus on kohetnaa työllisyyttä monialaisesti. Kuva: Miska Puumala

Kysymys työllisyyspalvelujen järjestämisvastuusta jakaa voimakkaasti alan ammattilaisia TE-toimistoissa ja kunnissa, käy ilmi tuoreesta Sosiaalibarometri-kyselystä. 

Kuntien ja TE-toimistojen edustajien näkemyksissä on merkittäviä eroja erityisesti nuorten työttömien kohdalla: TE-johdosta 21 prosenttia ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavista 86 prosenttia piti nuorten palvelujen järjestämisvastuun siirtoa hyvänä tai melko hyvänä. 

Kuntavastaajat pitävät kuntakokeilun asiakasryhmien siirtoa parempana kuin TE-johto.  

Kuntavastaajat pitivät nuorten, maahanmuuttajien ja Kelan etuutta saavien työllisyyspalvelujen kuntakokeilussa tehtyä siirtoa selvästi parempana kuin TE-toimistojen johto. 

Työvoimapalveluiden siirto kuntien vastuulle herättää vastustusta TE-toimistoissa, mutta toisaalta TE-toimistojen johdosta vain 38 prosenttia keskittäisi järjestämisvastuun valtiolle. Yksimielisimmin vastaajat suhtautuvat vastuun jakamiseen tasapuolisesti.

Sosiaalibarometri kartoitti näkemyksiä työllisyyden hoidon järjestämisvastuusta ja työllisyyden kuntakokeilusta ennen kuntakokeilun käynnistymistä ja hallituksen kehysriihtä.

Kehysriihessä hallitus linjasi työllisyyden hoidon siirrosta kuntien vastuulle. Linjaus herätti kuntakentällä toiveikkuutta ja ilahtuneita reaktioita. Kunnat ovat toivoneet enemmän ja pysyvämpää vastuuta työllisyyden hoidossa pitkään. Edellisillä hallituskausilla vastuunsiirtoa on kokeiltu lyhytkestoisissa kokeiluissa. 

Toisaalta järjestämisvastuun siirto herätti tuoreeltaan myös epäilyksiä. Sosiaalibarometria julkaiseva sote-alan järjestöjen kattojärjestö SOSTE muistutti, että työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto kuntiin on vaikutuksiltaan epäselvä, ja tässä kuntien kannustimilla ratkaiseva vaikutus. 

Sosiaalibarometrin kyselyssä riskinä järjestämisvastuun siirrossa pelättiin liian paikallista näkökulmaa, jos kunnat keskittyvät liikaa oman alueen oppilaitoksiin ja työmarkkinoihin, eivätkä kannusta varsinkaan muuttotappiokunnissa nuoria hakeutumaan parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässä toisaalle. Kuntien epäiltiin myös käyttävän liian järeää palveluprosessia, mikä voisi jopa heikentää nuorten työllistymistä pitkällä tähtäimellä. 

Pelko kapeasta toiminnasta 

Yleisesti vastaajat näkivät järjestämisvastuun siirrossa riskejä kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Kuntien henkilöstöresurssit ja osaaminen vaihtelevat, mikä heijastuu asiakkaiden saamiin palveluihin. 

SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen muistutttaa, että työmarkkinat ja osin myös työllisyyttä tukevat palvelut ylittävät kuntarajat.  

– Kunnilla onkin suuri vastuu, ettei katse ole liian kapeasti omassa kunnassa. Samalla palvelujen yhteensovittaminen niin kunnan palvelujen kuin tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelujen kanssa vaatii joka tapauksessa organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Työttömän kannalta tärkeintä on palvelujen saavutettavuus ja eheys – organisaatiorakenne on tärkeä taustalla, mutta se ei saisi nousta pääasiaksi, Kiiskinen sanoo tiedotteessa. 

Sosiaalibarometrin kyselyssä selkeintä työllisyyspalveluissa työskentelevien kannatus on mallille, jossa työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken. Kannatus jaolle on TE-toimistojen johdossa 44 prosenttia ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavilla 48 prosenttia. 

Vastuun keskittäminen yhdelle hallinnon tasolle saa tukea vastaajien enemmistöltä, mutta näkemykset vastuutahosta hajautuvat taustaorganisaatioittain: Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuvissa kunnissa järjestämisvastuun keskittäminen kunnille saa enemmistön tuen (53 prosenttia), TE-toimistojen johdosta taas 38 prosenttia keskittäisi järjestämisvastuun valtiolle. 

Maakunnalle tai muulle alueelliselle toimijalle työllisyyspalveluja ei haluta siirtää; tätä kannattaa 10 prosenttia TE-johdosta ja 7 prosenttia kuntien työllisyysvastaavista. 

Kokeilukunnissa vankka usko työllisyyden kohenemiseen 

Vastuun siirtoa kunnille kannattavat uskovat sen vaikuttavaksi toimeksi työllisyyden parantamisessa, sitä vastustavat taas eivät. Vain 12 prosenttia TE-toimistojen johdosta katsoo työllisyyspalvelujen siirron paikallis- tai kuntatasolle parantavan työllisyyttä. Kokeilukuntien työllisyyspalveluista vastaavista viranhaltijoista työllisyyden kohenemiseen paljon tai melko paljon luottaa 90 prosenttia vastaajista, kun osuus muissa kunnissa on 51 prosenttia. 

SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius arvioi, että vastaajien näkemykset eivät näytä perustelevan selviä muutoksia nykytilaan.  

– Vastuun keskittämisen kannattajat tukevat ensisijaisesti vastuun keskittämistä omalle organisaatiolleen, mikä ei anna erityistä tukea vastuun keskittämiselle yhdelle hallinnon tasolle. 

Kuntaliiton Lindberg: Nykyjärjestelmä pirstaleinen 

Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg muistutttaa, että nykyjärjestelmä on pirstaleinen työvoimapalveluiden vastuiden ja yhteensovittamisen näkökulmasta.  

– Kuntapohjaisessa mallissa yhdistetään TE-toimistojen ja kuntien osaamista sekä resurssit ja viedään työllisyyspalvelut lähelle asiakkaita. Työllisyyspalveluvastuun siirtämisessä on kyse laajasta kokonaisuudesta, jota on tärkeä valmistella samanaikaisesti muiden, työttömien palveluihin ja kuntien tehtäviin vaikuttavien uudistusten kanssa, Lindberg muistuttaa. 

Lindbergin mielestä on ymmärrettävää, että työllisyydenhoidon vastuun siirron kaltainen suuri uudistus herättää monenlaisia ajatuksia.  

– Se ei kuitenkaan yllätä, että kuntavastaajat ovat pitäneet työvoimapalvelujen siirtoa kunnille hyvänä vaihtoehtona. Kunnat näkevät työllisyydenhoidon tärkeänä elinvoimatekijänä ja kuntaratkaisussa TE-palvelut saavat ja tuovat merkittävää lisäarvoa kuntaekosysteemistä. Kuntapohjaisessa mallissa kunnilla on mahdollisuus eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäistä työttömyyttä nykyistä laajemmin.   

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen twiittasi tiistaina työllisyyskokeilujen tuoneen jo lähipalveluja mukaan työllisyydenhoitoon.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*