Sote-kiinteistöjen riskiä jaettava
Kaikille sote-kiinteistöille ei tulevaisuudessa käyttöä löydy. Suuri kysymys on, että kuka kantaa riskit turhien kiinteistöjen suhteen?
Kuka maksaa tyhjilleen jäävän terveyskeskuksen sähkölaskut, jos potilaat siirtyvät uusiin tiloihin sote-uudistuksen edetessä? Kun aivan jokaisesta tyhjästä sote-kiinteistöstä ei kirpputoriakaan voi tehdä, niin etenkin heikompikuntoisten ja ”väärässä” paikassa sijaitsevien sote-rakennusten tulevaisuus on monilta osin avoinna.
-Lausuntokierroksella olevaan lakiluonnokseen liittyen Kuntaliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että kiinteistöihin liittyvän riskin on enimmissä määrin kohdistuttava siihen tahoon, jolla on aito valta kiinteistöjen käytöstä päättää. Eivät ylimääräiset kiinteistöt voi noin vain jäädä kuntien vastuulle, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi arvioi.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kertoi Kuntalehden tuoreessa haastattelussa erityisessä riskissä olevan kiinteistömassan tasearvon olevan NHG:n tekemän tuoreen arvion mukaan 700–800 miljoonaa euroa. Selvityksen teettänyt alueuudistuksen omaisuusjärjestelyt-työryhmä ei ole raporttia vielä julkaissut.
Peruskorjauksille jarrua
Osa kunnista on jo painanut jarrua sote-kiinteistöjen peruskorjauksien osalta. Vastikään Imatralla päätettiin jättää tekemättä miljoonan euron peruskorjaus Honkaharjun sairaalaan, koska varmuutta tilojen käytöstä tulevaisuudessa ei ole.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Sote-kiinteistöissä on jo nyt runsaasti olemassa olevaa korjausvelkaa. Kun tulevaisuus kiinteistöjen käytön suhteen on epävarma, niin vähintään kahteen kertaan kunnissa pohditaan kiinteistöjen peruskorjauksia. Se taas kasaa paineita tuleville vuosille, Niemi varoittelee.
Jotta kiinteistöt eivät sananmukaisesti happane kuntien käsiin, niin sote-uudistuksen jatkovalmistelussa pitäisi nopeasti tehdä linjauksia myös siitä, miten lakiluonnoksessa olevan kiinteistöjä koskevan siirtymäajan jälkeen toimitaan.
-Nyt pitäisi pohtia jo sitä, mitä tapahtuu sote-kiinteistöille laissa olevan siirtymäajan jälkeen, Niemi esittää.
Anu Vehviläinen Kuntalehden haastattelussa
Kuntia kiinnostaa saada tietoa:
1. Mistä rahoitus kiinteistöjen kunnostamiseen?
2. Kuka päättää kiinteistöjen vuokra-ajasta? 20-30 vuottako?
3. Kiinteistöjen vuokran suuruus syrjäisissä kunnissa?