Kiista erikoissairaanhoidon rahoista ja henkilöistä aktivoituu seuraavan kerran valinnanvapausesityksen lausuntokierroksen jälkeen. (Kuva: Ville Miettinen)

Hallituksen sote-toimia seuranneiden on helppo ennakoida, että seuraavan kerran sote-sopua hierotaan kriisin partaalla, kun arvioidaan valinnanvapausmallin lausuntokierroksen satoa ja sen edellyttämiä toimia. Se tapahtuu vuodenvaihteen tienoilla. Nyt syntynyt kompromissi lienee lähinnä ajan pelaamista.

Google-haku ”sote-sopu syntyi” antaa hakukoneen mukaan noin 125 000 osumaa. Harva enää muistaa, kuinka monta kertaa hallitus – tämä tai edelliset – on julistanut sovun syntyneen. Jatkuva sopiminen ja sovun avaaminen kertoo siitä, että osapuolilla yksinkertaisesti on erilaiset tavoitteet, ja niiden sekä peruslain yhteensovittaminen ei tähän mennessä ole onnistunut.  Asiakassetelien jälkeen potentiaalisia kiistanaiheita ovat ainakin korvausperusteet sekä sosiaaliviranomaisten yksityisiin sote-keskuksiin jalkauttamisen käytännön toteutus.

Kokoomus ja yksityiset sitoutuneet

Nyt syntyneeseen ratkaisuun ovat kunnolla sitoutuneet vain kokoomus ja yksityinen sektori. Ne ovat ajaneet mahdollisimman laajaa oikeutta asiakasseteleihin. Vasta-argumenttina esitetään, että maakunnilla pitää olla oikeus varmistaa oman täyden palvelun toimintansa ja päättää sen mukaan asiakassetelien myöntämisestä.

Valmistelun vastuuministeri Annika Saarikko , kesk., sanoi eduskunnan kyselytunnilla olevansa tyytyväinen siihen, että edessä on lausuntokierros.

– Kahdeksantoista maakuntaa on syntymässä, niiden kantokyky ja erilainen väestö vaikuttavat siihen miten tämä on toimeenpantavissa, Saarikko totesi.

Keskustassa varauksellisuutta

Keskustan eduskuntaryhmään kuuluvat lääkärikansanedustajat Niilo Keränen, Pekka Puska ja Martti Talja huomauttavat yhteisessä kannanotossaan, että he hyväksyivät nimenomaan sen, että lakiesitys lähetetään lausuntokierrokselle.

– Sen sijaan meitä arveluttaa erikoissairaanhoidon asiakassetelien käyttö esityksen tarkoittamassa laajuudessa. Toivomme, että esityksestä saatavat lausunnot otetaan vakavasti huomioon ja että vuodenvaihteen jälkeen viilattavassa lopullisessa lakiesityksessä esityksen heikkoudet korjataan.

He muistuttavat, että erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa.

– On suuri vaara, että julkistettu valinnanvapauslakiesitys ja laaja asiakassetelien laaja käyttö pirstoo erikoissairaanhoidon kokonaisuuden, he toteavat.

Lausuntokierros korostuu

Lausuntokierrosta painottava viesti on tullut muutenkin ryhmästä. Lain eduskuntaan lähtevä muoto siis selviää vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Lausuntokierroksen merkityksestä tuli edellisen kerran sanomista alkoholilain uudistuksen yhteydessä, kun kokoomuslaiset syyttivät keskustaa sopimusten perumisesta ja keskustalasiset vetosivat lausuntokierroksen sisältöön.

Myös sinisten ministeriryhmää johtava Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho jätti takaportin auki viittaamalla lausuntokierrokseen.

Huoli noteerattu vain perusteluissa

Ongelma koskee siis tällä kertaa asiakassetelien käytön laajuutta. Asiantuntijat ovat esittäneet huolen, että asiakassetelien laaja käyttö voi johtaa siihen, että julkisella sektorilla ei yksinkertaisesti riitä henkilöstöä ylläpitämään sille kuuluvia velvoitteita. Ja jos riittääkin, järjestelmä tulee myös kalliiksi, jos päivystys ja vaativimmat työt jäävät yhteiskunnan liikelaitokselle, mutta päivystyskiertoon kuuluvat päivätyöt siirtyvät yhteiskunnan kustantamina yksityisille toimijoille.

THL:n ylijohtajan Marina Erholan Ylen Radio 1:n ykkösaamussa esittämien tietojen mukaan huoli on kuultu, mutta lähinnä vain lain yksityiskohtaisissa perusteluissa, ei varsinaisesti lakipykälissä. Hän arvioi, että edessä on sekavuutta ja tulkintariitoja.

On selvää, että nämä huolet tulevat näkyvästi esiin lausuntokierroksella.

Kokoomus leimautunut

Kokoomus on saanut runsaasti kritiikkiä niskaansa, kun sen väitetään ajavan valinnanvapaudessa yksityisen sektorin etuja ohi kaiken muun. Kokoomuksessa vastataan, että se ajaa mallia, jossa yksityiset palvelut ovat tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Vasta-argumentti taas on, että julkiselle sektorille jää vastuu siitä, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja kovin laaja valinnanvapaus vaarantaa julkisen sektorin toimintaedellytykset.

Kritiikin tueksi on muistutettu, että kokoomuksen keskeisiä toimijoita on siirtynyt uudistuksen edetessä alan suurten yksityisten toimijoiden leipiin. Myös pienempiä yrityksiä edustavan Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtajalla Ismo Partasella on kokoomustausta.

Kokoomus on pääsääntöisesti ajanut uudistuksessa samoja asioita kuin yksityinen sektori, ja ilmeisen tuloksellisesti.

Erityisesti lääkäripalveluyritysten liitto on eri vaiheissa arvostellut aiempia malleja sosiaalihuollon palvelujen laajasta sisällyttämisestä sote-keskuksiin ja erikoissairaanhoitopalvelujen rajaamista ulkopuolelle. Nyt valmistuneessa mallissa liiton molemmat tavoitteet ovat toteutumassa yksi yhteen, kuten HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén totesi Ykkösaamussa.

Myös isommat yritykset ovat kaivanneet erikoissairaanhoitoa mukaan valinnanvapauteen. Sosiaalihuollon palvelut eivät niitäkään ole erityisemmin kiinnostaneet, mutta sosiaalipalvelujen järjestäminen ei olisi ollut niille samanlainen ongelma kuin pienille toimijoille.

Eri asia ovat sitten sosiaalialan asumis- ja vastaavat palvelut. Ne kiinnostavat kovasti yksityistä sektoria, jolla on jo nyt alalla suuri osuus.

Sosiaalihuollon palvelut yksityisistä sote-keskuksista irrotti perustuslakivaliokunta eikä kokoomus. Valmistelussa sitten sitä paikkaamaan kehitettiin viranomaispalvelujen jalkauttaminen.

Kontakteja muihinkin puolueisiin

Alalla on kyllä kontakteja muihinkin puolueisiin. Näkyvimmin keskustan taustajoukoissa uutta mallia tukee Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

SDP:tä muun muassa valtiosihteerinä edustanut Ulla-Maija Rajakangas palkattiin sosiaali- ja terveysalan yrityksiä työmarkkinoilla edustavan uuden Hyvinvointialan liiton toimitusjohtajaksi. Liiton henkilöstössä ovat edustettuina myös keskusta ja kokoomus. 

Alan yhden suuren yksityisen toimijan Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana toimii vihreiden esikuntajoukoissa aiemmin vaikuttanut Lauri Korkeaoja.

 

Edit: Juttuun lisätty klo 14.45 maininta Hyvinvointialan liiton keskustaa lähellä olevista työntekijöistä.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Sotessahan on kyse yhteiskunnan tukeman hoiva- ja lääkäribisneksen laajentamisesta. Aikuisten oikeasti tämä ”yksityinen sotebisnes” on silkkaa rahastusta. Verorahat uppoavat ahneiden rätyjen ja määnikköjen pohjattomiin pusseihin. Ennen oli papin pussi pohjaton, nyt rahastetaan terveydellä. Pomojen palkat ja yritysten voitot ovat poissa varsinaisesta tehtävästä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*