Kuva: Ville Miettinen
Sote- ja maakuntauudistuksen rima heiluu jo etukäteen ja voi pudota ennen varsinaista koetosta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja osa virkamiehistä puurtaa vielä kesätöissä hallituksen sote- ja maakuntapaketin kimpussa, mutta koko paketin läpimeno on tällä tietoa hiuskarvan eli äänestystuloksen 101–98 varassa. Yhä useampi miettii, mitä tapahtuu, jos esitys kaatuu äänestyksessä tai jo sitä ennen.

Kun valinnanvapausmalli ei ehdi käyttöön tämän hallituskauden aikana, seuraava hallituspohja voi sen vielä kaataa tai muuttaa, vaikka nykyinen eduskunta sen hyväksyisikin. Eduskuntavaaleista on joka tapauksessa tulossa sote-vaalit.

Mutta kävipä vaaleissa kuinka tahansa, kuluva hallituskausi lienee opettanut aika monelle päättäjälle, että kyseessä on niin suuri projekti, että siinä on syytä pitää myös oppositio mukana.

Perustuslakivaliokunta vielä kerran

Uusimman aikataulun mukaan maakuntavaalit pidetään toukokuussa 2019, maakuntauudistus astuu voimaan 1.1.2021, henkilökohtaiset budjetit ja asiakassetelit otetaan käyttöön 1.1.2022 ja sote-keskusten ja hammashoidon valinnanvapaus aloitetaan 1.1.2023 – eli seuraavan vaalikauden lopuilla.

Mutta ensin paketti pitäisi hyväksyä.

Perustuslakiasiantuntijat eivät ole sanojaan säästelleet arvioidessaan valinnanvapausmallia, kuten Yleisradio jälleen kerran kertoi. Perustuslakivaliokunnan viimeinen sana on vielä kuulematta. Valiokunta käy läpi vielä lain siinä muodossa, johon sosiaali- ja terveysvaliokunta sen muokkaa. Se voi vieläkin kaataa hallituksen valinnanvapausmallin.

Lopullinen muoto voi ratkaista

Auki on vielä, millaisen muodon kokonaisuus saa. Useat kokoomuslaiset, puheenjohtaja Petteri Orpo mukaan lukien, ovat huomauttaneet, että lopullinen kanta selviää vasta, kun lopullinen sisältö on selvillä.

Monet tilannetta seuraavat myös hallituspuolueitten sisällä ovat jo pohtineet sitä, missä vaiheessa esitys kannattaa kaataa. Jos se kaatuu eduskunnan lopullisessa äänestyksessä, lopputulos on nolo koko hallitukselle, mutta erityisesti sille hallituspuolueelle, jonka rivit pettävät. Olisihan ennenkuulumatonta, jos hallituksen suurin hanke kaatuisi siihen, että omatkaan eivät ole sen takana lopullisessa äänestyksessä.

Perustuslakivaliokunta on arvioitu turvalliseksi paikaksi. Mikään puolue ei menettäisi yksinään kasvojaan. Mutta mahdollista on myös, että kokoomus toteaa, että esitys on muuttunut niin paljon, että se ei enää vastaa sen tavoitteita.

18 toimijaa kelpaa sittenkin oppositiolle

Jos esitys kaatuu, uudistuksen seuraava tuleminen riippuu seuraavasta hallituspohjasta.

Kuntalehden haastattelemat opposition johtohenkilöt tyrmäävät yksiselitteisesti hallituksen valinnanvapausmallin. Sen sijaan useimmille kelpaisi jonkinlainen maakuntiin pohjautuvat sote-ratkaisu, alkuvaiheessa jopa 18 maakuntaa tai hallinnoltaan kevyempää aluekuntaa. Näin siitä huolimatta, että maakunnat ja varsinkin niiden suuri määrä saivat aiemmin laajaa arvostelua. Osasyy on se, että valmistelussa on edetty monissa maakunnissa jo pitkälle. Nykyisin hallituksen ajaman maakuntamallin näkyvin kritiikki tuleekin paradoksaalisesti hallituspuolue kokoomuksen sisältä.

Hallituksen vallinnanvapausmalli on jyrkin poliittisen kentän jakaja uudistuksessa. Yleisesti arvellaan, että keskustallakaan ei ole sen puolesta muuta intressiä kuin kauppa, jolla se sai maksuksi maakuntahallinnon ja 18 maakuntaa.

Valinnanvapaus jossain muodossa kelpaa

Toisaalta kaikki puolueet vakuuttavat haluavansa valinnanvapautta jossain muodossa. Yleinen on viesti, että järjestämisvastuun siirto pitäisi ensin saada ajetuksi sisään ja vasta sitten katsoa, miten valinnanvapaus toteutetaan. Hallitus on saanut korvansa kipeiksi kuulla muistutuksia siitä, että näin sekin alun perin aikoi.

Kokoomus on jo tinkinyt valinnanvapaudessa aikataulusta niin paljon, että senlopullinen kohtalo jää joka tapauksessa seuraavalle eduskuntakaudelle.

Toinen kokoomukselle tärkeä asia on ollut kulujen leikkaamisen varmistama järjestelmä. Sitäkin on perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta pehmennetty.

Mutta näiden lisäksi muutakin viilattavaa jää seuraavalle hallitukselle, jos paketti nyt kaatuu tai se avataan vaalien jälkeen.

Kasvupalvelutkin hiertävät

Valinnanvapauden lisäksi toinen käsityksiä jakava osa uudistuspaketissa on maakunnille tulevat muut kuin sote-tehtävät. Niissä taas kokoomuksen ja useiden oppositiopuolueiden on ehkä helpompi löytää toisensa.

Erityisesti kokoomusta jakaa kentällä kasvupalvelujen sisällyttäminen maakuntien tehtäviin, kun kaupungeille halutaan siinä suurempi rooli. Viimeksi Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, kok., piti Kuntalehden haastattelussa sitä huonona ratkaisuna. Näin hän jatkoi kokoomuksen sisäistä kritiikkiä, joka on henkilöitynyt erityisesti Helsingin pormestariin Jan Vapaavuoreen, kok.

Vapaavuoren kritiikki ei tosin kohdistu niinkään kasvupalveluihin, joissa hallitus on järjestämässä Uudellemaalle erillisratkaisun.

Suurille kaupungeille ymmärrystä

Suuret kaupungit ovat profiloituneet uudistuksen kriitikoina valtasuhteista riippumatta. Kokoomuslainen johtaja on Helsingin ja Turun lisäksi Espoon Jukka Mäkelä. Demarijohtajia suurimmissa kaupungeissa ovat Tampereen Lauri Lyly ja Vantaan Ritva Viljanen. Myös Oulun keskustalainen kaupunginjohtaja Päivi Laajala on seissyt kuuden suuren kaupungin johtajien kriittisessä rintamassa.

Kuntalehden kuulemat oppositiopuolueiden edustajat pitävät tärkeänä, että pääkaupunkiseudun ja ehkä muidenkin isojen kaupunkien erityisasema voidaan jollakin tavoin ottaa huomioon. Maakuntamallia yksinkertaisemmassa aluekuntamallissa se voisi onnistua ilman erillistä lainsäädäntöä, kuntien ja aluekuntien välisin sopimuksin.

Oppositiojohtajista vasemmistoliiton Li Andersson varauksellisin. Hänen mielestään pitäisi tietää ensin, mitä erillisratkaisu sisältäisi.

Eduskuntavaalit ajallaan

Pääministeri Juha Sipilä, kesk., kiisti aikanaan, että olisi mitenkään varautunut perussuomalaisten vallankeikaukseen ja hajoamiseen. Nyt hän varmaan kiistäisi varautuvansa mitenkään soten kaatumiseen.

Mutta ehkä hallituspuolueissa sittenkin mietitään, mitä joka tapauksessa halutaan pelastaa ja miten se onnistuu. Toistaiseksi on voimassa sopimus, jolla maakuntia ei tule ilman valinnanvapautta ja päinvastoin.

Sote-paketin käsittely eduskunnassa menee syksyllä niin pitkälle, että vaikka paketti kaatuisikin, ennenaikaisia vaaleja ei varmaankaan järjestetä. Normaaleissa vaaleissa huhtikuussa varmasti keskustellaan sotesta. Ja tähän asti muun muassa Etelä-Suomen Sanomien julkaisemat mielipidetiedustelut kertovat, että hallituksen uudistuspaketti voi olla vaikeasti myytävissä äänestäjille, vaikka valinnanvapaudelle vielä viime vuonna riitti kannatusta.

Eri asia sitten, jos paketti hyväksytään: Saadaanko äänestäjät innostumaan vaaleissa vielä siitä, miten sitä pitäisi saman tien muuttaa?

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Entä ymmärrys alle 2.000 asukkaan, pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille?
    Toteutuuko läheisyysperiaate vain juhlapuheissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*