Apulaisoikeusasiamies moittii Valviraa tiedottamisesta tilapäisten sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksista – Hyvilin Aila Puustinen-Korhonen: ”Sosiaalihuoltoon aiheutui turha sotku”
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on antanut ratkaisunsa kantelussa, joka koski Valviran vuosi sitten tekemää muutosta tilapäisten sosiaalityöntekijöiden pätevyyksistä ohjeistamisessa.
Valvira julkaisi verkkosivuillaan heinäkuussa 2023 ohjeen, joka käytännössä merkitsi sosiaalityöntekijäjärjestelyjen hankaloitumista. Valviran mukaan kyseessä oli tarkentunut laintulkinta. Uuden linjauksen mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voi toimia vain vuoden kaikki sijaisuudet mukaan lukien. Aiemman tulkinnan mukaan tilapäisenä on voinut toimia vuoden kerrallaan, eli peräkkäiset tilapäiset työsuhteet ovat olleet mahdollisia ellei virkaan ole saatu pätevää sosiaalityöntekijää virkahaun kautta.
Tiukentunen linjauksen pelättiin lisäävän sosiaalityöntekijäpulaa.
Hyvinvointialueet ilmaisivat yhteisen huolensa, että ne eivät kykene noudattamaan lakia uuden linjauksen myötä. Uusi linjaus tuli samaan aikaan, kun hyvinvointialueilla alettiin valmistautua uusiin työntekijämitoituksiin lastensuojelussa.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, ps., sanoi uuden linjauksen tulleen ”puskista” hänellekin.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen sanoo, että linjaus on jo ehtinyt saada sosiaalihuollon ”sotkun ja epävarmuuden tilaan”.
Apulaisoikeusasiamiehen käsittelemässä kantelussa arvosteltiin sosiaali- ja terveysministeriön 5.4.2023 tekemää sosiaalityöntekijän sijaispätevyyttä koskevaa ohjetta. Kantelun mukaan ohjeella on muutettu lakia ennalta varoittamatta ja se on laitettu täytäntöön Valviran sivuilla 19.7.2023 julkaistulla päivityksellä. Kantelussa muistutetaan, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sosionomi (YAMK), joka on suorittanut tutkinnon lisäksi avoimessa yliopistossa sosiaalityöntekijän aineopinnot ja harjoittelun, on aiemmin saanut oikeuden toimia vuoden sijaisena sosiaalityöntekijän tehtävässä.
Tehdyn muutoksen jälkeen pätevyyden saavat ainoastaan ne, jotka ovat yliopiston tutkinto-opiskelijoita.
”Kantelija kysyy miten voi olla mahdollista, että on säädetty niin eriarvoistava laki, että vain toisella opiskelulla saa pätevyyden toimia sijaisena ja toisella ei, vaikka avoimen yliopiston aineopinnot, kandityö ja harjoittelu ovat täysin samat kuin tutkinto-opiskelijan opinnot. Kantelun mukaan opintoja on markkinoitu siten, että niillä saa sijaispätevyyden sosiaalityöntekijän ammattiin”, apulaisoikeusasiamiehen ratkaisutekstissä todetaan.
Sakslinin ratkaisussa taustoitetaan perusteellisesti aiempia tulkintoja ja linjauksia sosiaalityöntekijän pätevyyttä koskevissa laeissa.
Valviran viimevuotisen tiedottamisen kohdalla kyse on Valviran mukaan ollut virheestä viraston verkkosivujen päivityksen yhteydessä.
– Valvira on julkaissut uudet verkkosivunsa syksyllä 2023. Kantelijan mainitsemalla päivämäärällä 19.7.2023 Valvira on verkkosivu-uudistusta varten päivittänyt tekstejään ja siinä yhteydessä on päivitetty sosiaalityöntekijänä tilapäisesti toimimista koskevaa sisältöä, joka on ammattihenkilölain 12 §:n ja edellä mainitun STM:n ohjeen 5.4.2023 mukainen. Tilapäisiä sosiaalityöntekijöitä koskevassa valvontaviranomaisten ohjauksessa on mahdollisesti ollut epäyhtenäisiä tulkintoja, ratkaisussa todetaan.
– Myös Valviran aiemmille verkkosivuille oli jäänyt valitettavasti vanhaa tietoa. Näin on syntynyt käsitys, että Valvira olisi yllättäen tiukentanut ohjeistustaan. Valvira pahoittelee tilannetta ja varmistaa, että asiassa toimitaan jatkossa yhdenmukaisesti.
Sakslin muistuttaa, että viranomaisen on kyettävä tarjoamaan oikeata, ajantasaista tietoa.
Tulkinnanvarainen lainsäädäntö
Lainsäädäntö tilapäisen sosiaalityöntekijän pätevyydestä on ollut tulkinnanvarainen.
Sakslinin ratkaisussa viitataan hallintolain säännökseen, johon sisältyvä luottamuksen suoja tarkoittaa, että yksityisen tulee voida luottaa siihen, että viranomaisen toiminta ei yllättäen tai ainakaan takautuvasti muutu siten, että se vaikuttaisi rajoittavasti yksityisen etuun tai oikeuteen, ellei muutos perustu lain tai oikeuskäytännön muutokseen.
”Valvira pahoittelee, että sen aiemmille verkkosivuille oli valitettavasti jäänyt vanhaa tietoa ja siitä johtuen oli syntynyt käsitys, että Valvira olisi yllättäen tiukentanut ohjeistustaan. Valviran mukaan tilapäisiä sosiaalityöntekijöitä koskevassa valvontaviranomaisten ohjauksessa on mahdollisesti ollut epäyhtenäisiä tulkintoja”, ratkaisupäätöksessä todetaan.
Sakslinin mukaan Valvira on menetellyt virheellisesti siinä, ettei se ole huolehtinut, että sen verkkosivuilla olisi ollut selkeää ja yhdenmukaista tietoa sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 §:n 1 momentin soveltamisesta ennen verkkosivujen aineiston uudistamista kesällä 2023.
– Totean, että hallintolain 6 §:n mukaiseen luottamuksen suojaan kuuluu, että viranomaisen toiminta on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Viranomaisen velvollisuutena on suojata oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Sakslin muistuttaa, että luottamuksensuojan periaate turvaa yksityisen perusteltuja odotuksia ja asemaa etenkin suhteessa viranomaistoiminnan odottamattomiin ja yksityisen kannalta haitallisiin tai muuten epäedullisiin muutoksiin.
– Viranomainen ei siten saa toimenpiteillään puuttua voimassa oleviin oikeussuhteisiin tai muihin oikeutettuihin odotuksiin, ellei siihen ole lakiin perustuvaa toimivaltaa.
– Totean, että on tärkeätä suojata luottamusta tietoihin, joita annetaan virkaa tai muuta julkista tehtävää hoidettaessa. Valviran laissa säädettyjen tehtävien perusteella katson, että kantelija, muut opiskelijat, koulutuksen toteuttajat sekä työnantajat ovat olleet oikeutettuja luottamaan siihen, että Valviran verkkosivuilla aiemmin annetut tiedot ovat pitäneet paikkansa.
Avoimen yliopiston reitti yhtä hyvä
Sakslin toteaa olevansa samaa mieltä kuin apulaisoikeuskansleri vuonna 2017 antamassaan lausunnossa, jonka mukaan että kun lain säännös osoittautuu tulkinnanvaraiseksi, tulisi lainsäädäntöä selkeyttää.
Eduskunta onkin saamassa käsiteltäväkseen lakiuudistuksen tilapäisten sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksista. Esitysluonnoksen lausuntoaika päättyy 7. elokuuta, ja siihen on tullut lausuntopalvelu.fi-sivustolle yhdeksän lausuntoa. Esimerkiksi hyvinvointialueilla uudistus, jolla pätevyysvaatimuksia höllennettäisiin, nähdään tervetulleena helpotuksena palvelujen järjestämisessä lainmukaisesti.
Toisaalta korkeasti koulutettujen laillistettujen sosiaalityöntekijöiden taholta on kuulunut huoli siitä, että höllennetty pätevyysvaatimus voi merkitä alennettua osaamista.
Hyvilin Aila Puustinen-Korhonen muistuttaa, että avoimen yliopiston opinnot, joiden kautta monet sosiaalityöntekijät hankkivat pätevyyden toimia alalla, ovat samoja kursseja kuin pääaineopiskelijoilla.
-Eivät yhtään huonompia.
-Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu perustuu oikeasti siihen, että riittävä osaamistaso voidaan saavuttaa usealla eri tavalla. Se on ratkaisussa hyvin perusteltu.
Puustinen-Korhonen arvioi, että ärhäkässä keskustelussa näkyy mm. sosiaalityön ammatillisen profession hauraus.
Hän pitää hyvänä, että Sakslin on nostanut esiin luottamuksen suoja sekä sen, että tilanteen ollessa tulkinnanvarainane tulisi valita ratkaisu, joka parhaiten toteuttaa perusoikeuksien toteutumista.
-Tämä tarkoittaa, että on huomattavasti perusoikeuksien ja asiakasturvallisuuden kannalta parempi, että sosiaalityötä on tekemässä riittävä määrä ihmisiä kuin se, että on vaje koko ajan.
Käytännössä Sakslinin ratkaisu näkyy siten, että tilapäisten sosisaalityöntekijöiden palkkaaminen helpottuu.
Esimerkiksi lastensuojelussa jonottaminen vähenee.
-Jonottamista on havaittu, kun hyvinvointialueet eivät ole uskaltaneet palkata sijaisia Valviran mahdollisten toimien johdosta. Myös uhkasakkoja on asetettu puuttuvien sosiaalityöntekijöiden johdosta, Puustinen-Korhonen sanoo.
