Ei ”hankehumpalle” – Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden rahoitukselta toivotaan notkeutta

Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden rahoitus herättää keskustelua. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinnan mukaan hyvinvointipalveluiden toimenpiteiden rahoitus ei hänen mukaansa saisi missään nimessä olla tarkasti korvamerkittyä, sillä tämän hetkinen tilanne on kunnissa koronavirustilanteen myötä hyvin erilaisissa kantimissa.

Jos hallitus korottaa peruspalveluiden valtionosuutta toukokuun lisätalousarviossa, rahoituksen ei Päivärinnan mukaan tulisi olla hakemusperusteista. Hän huomauttaa, että esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa toteutetaan monelta osin SISOTE:n eli kunnan sivistyspalveluiden ja maakunnan sote-palveluiden yhteistyötä.

– Rahoitukselle voidaan nimetä painopiste, mutta se ei voi olla hankeavustusta.

Askolan kunnanjohtaja Jouni Martikaisen mukaan kuntia työllistävä ”hankehumppa” syö liiaksi kuntien resursseja haastavassa poikkeustilanteessa.

– Kuntien rahoituksen turvaaminen, olkoon se sitten vaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin nimetysti, yleisesti jaettuna kohdentuvalla rahoituksella tulisi olla valtion osoittama kohdentamisen tapa.

Hankehumpan tilalle yhteinen strategia

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula ymmärtää kuntakentän vastustavan suhtautumisen hankehakemisen mukanaan tuomaan byrokratiaan ja paperityöhön. Hänen mukaansa rahoituksen kohdentamisesta tarvitaan kuitenkin yhteinen linja valtion ja kuntien kesken.

– Strategian täytyy olla yhteinen. Jos sote- ja sivistystoimen osuuksia korotetaan, niillä on myös saatava aikaiseksi yhteisesti tärkeäksi koettuja asioita, kuten säännöllinen yhteys kaikkiin lapsiin.

Aulan mukaan lisärahoituksen tulisi antaa pontta uusien ratkaisujen kehittämiseen. Yksi esimerkki tästä olisi Aulan mukaan lastensuojelun kattavampi läsnäolo verkossa, jossa se tavoittaisi paremmin kotona olevat lapset ja nuoret.

Käytön valvonta voisi tapahtua paikallisesti

Valtiosihteeri Aula pohti sunnuntaina Twitterissä, miten vapaasti käytettävissä olevien valtionosuuksien korotusten eli niin kutsutun helikopterirahan valvominen onnistuisi.

Hyvä näkökohta. Miten voisimme varmistua siitä että helikopteriraha (= korotetutvaltionosuudet) käytetään lasten ja nuorten hyvinvointiin? Jonkinlainen aiesopimus? Mitähän @unicef_finland lapsiystävällisten kuntien verkosto ehdottaisi?

— Maria Kaisa Aula (@AulaMK) April 19, 2020

Askolan Martikainen ei usko valvonnan muodostuvat ongelmaksi.

– Jos kohdennettu rahoitus valtion suunnasta nyt tulisi ilman erillishakuja ja raportointiprosesseja, niin kunnissa on paikallinen kontrolli ja prosessit, jotka seuraavat sitä, että johonkin käyttötarkoitukseen annettu raha on myös käytetty siihen.

Toiseksi, epävirallisemmaksi valvontakeinoksi Martikainen nimeää ensi keväänä lähestyvät kuntavaalit.

– Varmasti vaalikamppailuun valmistautuvat päätöksentekijät ja päätöksentekijäksi pyrkivät seuraavat hyvin tarkasti kuntalaisia koskettavan rahoituksen menemistä oikeaan osoitteeseen.

Hankerahoitus jäihin syksyyn saakka

Myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio vaati huhtikuun alussa Kuntaliiton blogissa kunnille työrauhaa koronaepidemian keskellä. Tainio toivoi, että kuntien annettaisiin nyt keskittää voimavaransa koronaepidemian hoitoon ja kaiken vireillä olevan hankerahoituksen hakeminen siirrettäisiin myöhemmäksi. Tainion mukaan Kuntaliiton kunnille tekemän kartoituksen mukaan uusien hankehakujen siirto syksyyn tai loppuvuoteen olisi nyt suotavaa.

Päivärinta toteaa, että tällä hetkellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on kunnalle tärkeä perustehtävä, joka ohittaa hetkellisesti jopa oppimiskysymykset.

– Oppimisvajetta voidaan korjata myös syksyllä, se ei ole ensisijaista. Eniten nyt pitäisi huolehtia hyvinvointinäkökulmasta, sillä perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia. Olisi pohdittava, miten mennään kesän yli ja mitä ratkaisuja voidaan löytää.