Viime hallituskaudella tehtiin isoja sote-investointipäätöksiä, kun ajateltiin että sote siirtyy pian leveämmille hartioille. Nyt nämä päätökset rasittavat monen kunnan taloutta, sanoo Marjukka Manninen. (Kuva: Ville Miettinen)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa kaivataan todellista ravistelua, jotta toiminta on mahdollista saada kestävälle pohjalle, sanoo Haapaveden vs. kaupunginjohtaja Marjukka Manninen.

Mannisen mukaan esimerkiksi mitoituksia ei voi pitää ratkaisuna. Hallitus aikoo viedä lakiin ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen 0,7 hoitajaa per asiakas.

– Ne eivät hoidollisesti palvele asiaa, eikä missään ole sellaista hoitajaresurssia. Joudumme tosi ikäviin tilanteisiin, Manninen sanoo Kuntalehden videohaastattelussa.

Asiasta on tehty Pohjois-Pohjanmaalla laskelmia. Vaikka kaikki opiskelupaikat täyttyisivät, ja vaikka jokainen valmistuisi ja jäisi allale, edelleen työntekijöitä riittäisi nipin napin julkiselle puolen tarpeisiin. Toimijoita tarvitaan kuitenkin muuallekin.

– Ollaan tilanteessa, että pitää oikeasti miettiä, miten tätä homma ravistellaan reippaammin ja päästään niihin toimintamalleihin. Pelkästään resursseja lisäämällä tämä homma ei ratkea.

Manninen toimi Sipilän hallituskaudella sote-uudistuksen muutosjohtajana Pohjois-Pohjanmaalla. Uudistuksen kaatuminen oli pettymys.

– Mielestäni se oli myös yhteiskunnalle tosi vahingollinen tilanne. Olemme laskentatavasta riippuen 20 vuotta pyörittäneet samaa asiaa.

-Tämä näyttäytyy myös sote-puolella aika vahingollisena tilanteena. Kunnissa on paljon kehittämisen korjausvelkaa. ICT-järjestelmissä on odotettu monessakin paikassa, että kun tulee uusi iso kokonaisuus, niin sitten tehdään ne muutokset. Tämä kostautuu myös tietojen kulkemisen vaikeutumisena.

Lisäksi monessa paikassa tehtiin investointipäätöksiä palveluverkon suojelemiseksi ja jossain jätettiin tekemättä palvelurakenteelle tarpeellisia päätöksiä, Manninen sanoo.

-Kun nämä ei ole helppoja päätöksiä, on ehkä ajateltu, että uusi iso kokonaisuus hoitaa ne päätökset, jotka olisi pitänyt tehdä ajoissa kunnissa tai kuntayhtymissä.

Sipilän hallituksen suunnitelmaan sisältynyt valinnanvapaus herätti myös ylioptimisistia odotuksia yrityksissä, ja sen seurauksena tehtyjen toimien myötä markkina on tällä hetkellä epäterveessä tilanteessa, Manninen sanoo.

-Näen sen isona hintana päätöksentekokyvyttömyydestä, joka edelliseen maakunta- ja sote-uudistukseen liittyi.

Katso Marjukka Mannisen videohaastattelu klikkaamalla kuvaa (haastattelu tehty 11.3.)

 

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Onneksi se Sipilän sote kaatui, toimivaa järjestelmää ei tapettu.
    Ylihintaiset markkinoiden ostamiset toiveajatteluun perustuen ja kuntien omat investoinnit muiden maksamien palvelujen pakottamiseksi omaan kuntaan, ne ovta bisnesmiesten ja kuntapäättäjien mokia. Kertoo sen, ettei tänä päivä asiat hoidu omaan napaan tuijottamalla. Ei yksityisessä bisneksessä (jota valtio nyt elättää), eikä kuntasektorilla, joka osaltaan ajoi alas terveydenhuoltoa varatakseen rahaa ties mihin hupailuihin elimen voiman parissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*