”Hakijoita ei ole, vaikka olemme yrittäneet tehdä työstä houkuttelevaa" – hoitajamitoitus huolestuttaa kuntia
Arkistokuva: Ville Miettinen
Hallitus ilmoitti tiistaina 4. helmikuuta päässeensä sopuun hoitajamitoituksesta ja sen rahoituksesta. Torstaina 6. helmikuuta hallitus antoi eduskunnalle esityksensä vanhuspalveluiden muuttamisesta.
Kunnissa vanhuspalvelulain eteneminen on herättänyt huolia. Monet kunnat ja Kuntaliitto ovat jo pidempään suhtautuneet lakisääteiseen hoitajamitoitukseen varautuneesti. Pelkoa herättävät ennen kaikkea kustannukset ja monilla paikkakunnilla ennestään vallitseva pula ammattitaitoisista hoitajista. Lisäksi uskotaan, että palveluasumiseen ja laitoshoitoon sijoittaminen, estää kotihoidon kehittämisen.
Yle uutisoi tiistai-iltana, että rahoitus uusiin velvoitteisiin tulee pääasiassa sosiaali- ja terveysministeriön omasta budjetista. Ministerit päätyivät siihen, että aiempia menoja voidaan leikata esimerkiksi lääkehuollon tehokkaammalla järjestämisellä ja rinnakkaislääkkeiden laajemmalla käytöllä. Ylen mukaan hallitus pyrkii myös tehostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelusopimuksia ja hyödyntämään digitalisaatiota sosiaali- ja terveydenhuollossa nykyistä tehokkaammin.
Torstaina hallitus ilmoitti, että rahoitusta hoitajamitoitukseen tullaan ottamaan myös yksityisen hoidon Kela-korvauksista.
Kunnat ovat toivoneet ja vaatineet, että rahat uusiin velvollisuuksiin tulisivat valtiolta. Moni kuntapäättäjä ei silti vakuuttunut ministereiden ehdotuksesta.
Esimerkiksi Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen muistuttaa Twitterissä, että ” Palkat 4400 henkilölle maksetaan pankkitililtä, ei digihankkeiden esiselvitysdioilla.”
Odotan mielekiinnolla #hoitamitoitus rahoituksen yksityiskohtia. Palkat 4400 henkilölle maksetaan pankkitililtä, ei digihankkeiden esiselvitysdioilla. #kuntatalous
Toivottavasti huoleni on turha ja @STM_Uutiset todella löysi eurot siten, että se kestää tarkastelun.
— Olli Naukkarinen (@NaukkarinenOlli) February 4, 2020
Hallituksen esitys vanhuspalvelulaista
Torstaina 6. helmikuuta 2020 Sanna Marinin hallitus antoi esityksensä vanhuspalveluiden muuttamisesta eduskunnalle. Uusi vanhuspalvelulaki määrää henkilöstömitoituksesta iäkkäiden ihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
Asiakastyötä tekeviä työntekijöitä tulee lain mukaan olla 0,7 asiakasta kohden. Välillistä työtä eli tukipalveluja ei oteta mitoituksessa huomioon, vaan niitä varten on varattava erilliset resurssit.
Aiemmin henkilöstömitoitusta ei säädetty lailla, mutta laatusuositus oli 0,5 työntekijää asiakasta kohden.
Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa. Siirtymäaika kestää maaliskuun 2023 loppuun. Siirtymäaikana riittää, että hoitavia työntekijöitä on 0,5 asiakasta kohden, kunhan lain mukainen hoiva pystytään järjestämään.
– Jokainen vanhuspalveluyksikössä asuva ansaitsee laadukkaat palvelut. Sitova henkilöstömitoitus on merkittävä ja välttämätön parannus vanhuspalvelujen laatuun. Uudistus parantaa myös alan vetovoimaa ja ammattilaisten työssä jaksamista, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.
Vanhuspalvelulakiin lisättäisiin myös säännös palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesti yhtenäisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa aiotaan selvittää myös keinoja kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi.
Rahahuolia riittää
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuosittaiset hoitajamitoituksen kulut ovat noin 240 miljoonaa euroa ensimmäisen vajaan vuoden jälkeen. Kuntaliiton tekemän laskelman mukaan vuoden 2023 kustannukset tulevat olemaan jopa 470 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat, mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien suhteellinen osuus pysyy ennallaan.
Kunnissa kulujen kasvu herättää huolta, sillä viime vuodet ovat olleet jo valmiiksi huonoja kunta-taloudelle. Useissa kunnissa on meneillään säästökuuri. Moni karsii palveluja, ja yt-kierrokset seuraavat toisiaan.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi ihmetteli Twitterissä, mistä rahat palkkoihin ja kallistuviin palvelusopimuksiin löytyvät, kun kuntatalous on jo valmiiksi ahtaalla.
Hallitus pääsi sopuun hoitajamitoituksesta. Jo valmiiksi ahtaalla olevalle kuntataloudelle se merkitsee merkittävää uutta kustannustaakkaa.Mistä löytyvät tuhannet uudet hoitajat, ja mistä löytyvät rahat palkkoihin ja kallistuviin palvelusopimuksiin?https://t.co/YHRLitNRpj
— Tuomas Lohi (@tuomas_lohi) February 4, 2020
Kunnat korostavat valtion vastuuta kattaa uusien asetusten aiheuttamat kulut. Kunnille ei voi vain sälyttää lisää velvollisuuksia samalla kun jo 56 kuntaa päätti viime vuoden negatiiviseen vuosikatteeseen.
Esimerkiksi Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kertoo, ettei kaupunki ole pystynyt varautumaan uuteen henkilöstömitoitukseen talousarviossaan millään tavalla. Talouden tasapainottaminen on jo valmiiksi vaatinut Kotkalta tiukkoja säästötoimia.
– Meillä on vahva toivomus, että kun uusia tehtäviä syntyy, valtio miettii myös rahoituspuolta ja tulee kustannuksissa vastaan.
Hoitajista jo nyt pulaa
Vaikka valtio saisi järjestettyä rahaa hoitajien palkkaamiseen, pelätään monessa kunnassa myös sitä, ettei palkattavia hoitajia yksinkertaisesti ole. Sairaan- ja terveydenhoitajien kysyntä ylittää jo nyt tarjonnan lähes koko Suomessa. Lisäksi seuraavien 15 vuoden aikana noin 165 000 hoitajaa eläköityy.
Kuntaliiton mukaan henkilönkunnan tarve nousisi uuden henkilöstömitoituksen myötä nykyisestä 20 000 hoitajasta 34 000 hoitajaan vuonna 2023. Moni kunta ihmettelee, mistä nämä ammattilaiset löytyvät.
Esimerkiksi Pielaveden kunta nosti mitoituksen tälle vuodelle 0,65– 0,67 hoitajaan asiakasta kohden. Työpaikkahaku keräsi yhden hakijan. Sen perusteella palkattiin yksi ihminen, mutta muut paikat jäivät täyttämättä.
– Osaajien puute huolestuttaa, eikä se ainakaan helpota tulevaisuudessa, kunnanjohtaja Vilma Kröger sanoo.
Hänen mukaansa Pielavesi on jopa yrittänyt nostaa hoitajien työn viihtyisyyttä houkutellakseen hyviä työntekijöitä. Kunta on uusinut työtilat ja hankkinut uusia apuvälineitä hoitotyöhön. Rekrytointia varten kunta teki videon.
– Ajattelen, että mitoitus on sinällään hyvä asia. Mutta pystytäänkö sitä todellisuudessa täyttämään, kun tekeviä käsiä ei ole?
Lue lisää:
- Vanhustenhoidon esitetty henkilöstömitoituksen laskutapa on lähes kaikkien mielestä epäselvä
- Kuntaliitto: Laatusuosituksen 0,5-mitoitus riittäisi turvaamaan palvelut
- Kuntaliitto: Uusi henkilöstömitoitus nostaisi kustannuksia vuonna 2023 lähes puolella miljardilla eurolla – ”Kotihoidon kehittäminen voi lamaantua”
- Tutkijat: Sote-alalle tarvitaan ainakin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä – ”Hoitajamitoitus voi olla vaarallinen”
Fakta on tämä: tässä ei mikään 0,7-mitoitus auta, kun sellaista porukkaa ei edes ole olemassa, joka tulisi sitä työtä tekemään.
Vaikka mitoitus olisi mikä tahansa ja maksaisimme niille ihmisille mitä tahansa, niitä 4.400 hoitajaa ei vaan ole. Se on se todellinen ongelma
Kuntatalouden haasteet kasvavat, kun huoltosuhde ylittää 50, ja tilanne on kriittinen sen ylittäessä 80. Koillis-Savon seutukunnassa tilanne on huono: Kaavin huoltosuhde v.2018:62 ja ennuste v.2040:89, Rautavaaran huoltosuhde v.2018:77 ja ennuste v.2040:109 ja Tuusniemen huoltosuhde v.2018:63 ja ennuste v.2040:97.
Kriittinen vanhushuoltosuhde uhkaa rapauttaa kuntien talouden ja pahentaa alueellista epätasa-arvoa. Viime aikoina media on uutisoinut syrjäseutujen omistusasuntojen arvon romahtamisesta, ja tätä kurja huoltosuhde kirittää entisestään.