Kuntaliitto: Laatusuosituksen 0,5-mitoitus riittäisi turvaamaan palvelut
Kuva: Liisa Takala
Mistä vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen toteuttamiseen saadaan rahat ja työntekijät? pohtii Kuntaliiton Minna Karhunen.
Kuntaliiton mukaan sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalveluja uudistavan työryhmän jaoston lakiehdotus vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksesta herättää kysymyksiä mm. kustannusten noususta, valmistelun kiireisyydestä ja hoitajien riittämisestä.
Lakiehdotuksessa, joka lähtee lausunnoille ja on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa, vanhusten pitkäaikaisen tehostetun palvelun palveluasumisen ja laitoshoidon henkilöstömitoitukseen 0,7 laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö, myös hoiva-avustajat. Mitoitus astuisi voimaan elokuussa 2020, mutta siirtymäaikana maaliskuun loppuun 2023 saakka mitoitus voisi olla 0,5-0,7.
Kuntaliiton mukaan nykyiseen laatusuositukseen kirjattu 0,5:n hoitajamitoitus voisi toteutuessaan turvata hyvän ikääntymisen ja hyvät palvelut. Kuntaliitto muistuttaa, että hoivan laatu on yhteydessä muuhunkin kuin henkilöstömitoitukseen.
– Lakisääteisen 0,7-mitoituksen myötä kunnat joutuisivat kohdistamaan henkilöstöresurssit tehostettuun palveluasumiseen. Kunnat ovat nyt kehittäneet vahvasti kotihoitoa ja muita avopalveluja, mikä hiipuisi uudistuksen myötä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.
Kuntaliiton mukaan mitoituksen nousu voi entisestään hidastaa teknologian hyödyntämistä tehostetussa palveluasumisessa, mikä saattaa johtaa siihen, että teknologian hyödyntämisen sijaan vanhuspalvelujen tuottaminen muuttuu yhä henkilöstövaltaisemmaksi.
Kuntaliiton laskelmien mukaan vähimmäismitoituksen nosto edellyttää 5 000 uutta henkilöä.
– Sellaista määrää uutta henkilöstöä ei ole mahdollista saada suunnitellussa aikataulussa. Ehdotuksen tavoite on hyvä, mutta kaipaisimme tarkempia vastauksia mitoituksen tuomiin haasteisiin: Mistä saamme rahat? Jos rahat järjestyvät, mistä saamme hoitajat?
Kuntaliiton arvion mukaan nykyisellä asiakasmäärällä 0,7-mitoitus merkitsiis kustannusten nousua noin 230 miljoonalla eurolla vuodessa. Kuntaliitto muistuttaa, että varmuutta kustannusten täysimääräisestä kattamisesta ei vielä ole, ei myöskään siitä, miten kustannukset katetaan, kun ikääntyneiden määrä jatkaa kasvuaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia kuvaili toukokuussa Kuntalehdelle lakiin kirjattavaa mitoitusta ”vaaralliseksi”, koska se sulkisi määritelmällisesti tuottavuuskasvun pois.
– Keskeinen juttu on, että jos hoivaa aiotaan tarjota samalla tasolla kuin nykyään, tarvitaan lisää resurssia. Ja jos työvoimaresurssi on rajallinen, silloin pitää kasvattaa tuottavuutta, Honkatukia sanoo.
– Tuottavuus tarkoittaa sitä, että saadaan enemmän tuotosta per työntekijä. Työntekijän panoksen sitominen tiettyyn määrään ei mahdollista tätä, Honkatukia sanoi.
Kuntaliiton kyselyssä maaliskuussa kuntien edustajat pitivät henkilöstön saatavuutta suurimpana ongelmana ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn vastanneet olivat huolissaan siitä, että hoitajamitoitus – ei siis tuolloin vielä henkilöstömitoitus – jouduttaisiin toteuttamaan siirtämällä henkilöstöä pois kotihoidosta.
– Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti, totesi eräs kunnanjohtaja vastauksessaan kyselyyn.
Lue myös:
STM:n lakiesityksen mukaan laki tulisi voimaan 1.8.2020, jolloin kaikissa ympärivuorokautisen tehostetun hoivan yksiköissä tulisi olla vähintään 5 hoitajaa kymmentä asiakasta kohden. Mitoitus 0,7 tulisi voimaan 1.4.2023 alkaen. Jos asiakkaan kunto heikkenee, hoitajien määrää tulee tarkistaa ylöspäin.
Tukityöt, kuten siivous, ruoan valmistus sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto eivät kuulu hoitajien tehtäviin.
Hoitajien tulee keskittyä vanhusten avustamiseen päivittäisissä toiminnoissa. Hoitajien työhön laskettaisiin hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät sekä asiakkaan palveluntarpeen arviointi ja kirjaukset.
Rahaa on löydyttävä valtiolta siihen, että vanhukset saavat inhimillisen hoidon ja palvelut, jotka heille on luvattu. Myös hoitajien on saatava työolot, joissa työn tekeminen on mahdollista. Vanhuspalvelulakia ja Työturvallisuuslakia ei voida loputtomasti rikkoa.