Hiilamo: Sote on hyvinvoinnin vakuutusyhtiö
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sai kirjastaan Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa maanantaina kiitosta ja ylistystä. Professori Jussi Huttunen kertoi viettäneensä kirjan kanssa koko viikonlopun, ja kansanedustaja Terhi Peltokorpi, kesk., oli ahminut kirjan yhdellä istumalla, vain kerran siemaisemalla lukemisen välissä lasillisen mehua.
Hiilamo tarkastelee sote-palvelujen järjestämistä yhteiskunnan vakuutus -mallisena ratkaisuna. Jos on päällekkäisiä vakuutusmalleja, kuten nykyisin: työterveys, Kela, YTHS ja yksityiset vakuuttajat, vakuuttajat säästävät varojaan, koska osaoptimointi on mahdollista. Lopputuloksena on, että koko järjestelmä vääristyy, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa on käynyt.
Tulevaisuuden uutta sote-järjestelmää hahmotellessaan Hiilamo käyttää myös toista vertailuesimerkkiä, lentomatkustusta: uuden soten pitää turvata kaikille kansalaisille economy-luokan palvelut. Jos joku haluaa lentää bisneksessä, niin voi tehdä maksamalla enemmän.
Sote kaatui, eikä sen tällä erää lopullinen nurin meno ehtinyt Hiilamon kirjaan, mutta teoksessa setvitään sote-ongelmat ytimeen asti. Kolmessa keskeisessä sote-työryhmässä mukana ollut Hiilamo avaa uudistuksen taustaa, kulissien takana käytyjä neuvotteluja ja uudistuksen sudenkuoppia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kirjan ehdottamassa mallissa sote-palvelut ovat asukkaiden omistama vakuutusyhtiö, ”hyvinvoinnin vakuutusyhtiö”, joka pitää maksut edullisina ja korjauspalvelun kunnossa. Riittävän iso ja kantokykyinen kansakunnan sote-vakuutusmalli syntyy Hiilamon mukaan 5-19 alueen ympärillä.
Soten uudistusyrityksessä oli kyse kansalaisten kannalta ehkä tärkeimmästä julkisesta palvelusta: miten turvataan tasa-arvoisesti väestön hyvinvointi ja terveys.
Uudistuksesta tuli kuitenkin poliittinen farssi; professori Jussi Huttunen sanoi sitä kuuden vuoden tragikomediaksi, joka päättyi loppukatastrofiin.
Huttunen harmitteli sitä, että viisi suurta sote-aluetta olisi ollut jäämässä pois, jos uudistus olisi edennyt viimeiseksi jääneen mallin mukaan. Sote-tuotantoalueita pitäisi tulevaisuudessa olla hänen mukaansa 15, esitetyt 19 on liikaa.
Kirjaa kommentoineet kansanedustajat toivoivat, että sote saadaan uudistetuksi seuraavien vuosien aikana. Kansanedustajien kommenteissa esiin nousivat soten monet, poliittisesti ylipääsemättömän vaikeiksi kompastuskiviksi nousseet asiat.
Sanna Lauslahti, kok., korosti, että sote-rakenteen uudistuksella piti saada 2 miljardin euron säästöt, ja asiakkaiden valinnanvaraa piti lisätä.
Keskustan Terhi Peltokorpi näkee, että keskustalainen kotikunta-maakuntamalli on edelleen hyvä ratkaisu, kun uudistusta seuraavan kerran jatketaan.
Hanna Tainio,. sd., nosti esiin ulkoistuspelon. Hänen mukaansa vaarana on, että kunnat ulkoistavat hätiköiden palvelujaan.
Osmo Soininvaara, vihr., sanoi, että sote-uudistuksen kaatumiseen vaikuttaneiden monien muiden syiden lisäksi sen kaatamisessa oli mukana myös pahaa tahtoa.
Soininvaara piti mahdollisena, että terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkaminen saattaa myös kaatua. Hänestä purkaminen olisi pohjimmiltaan yksinkertainen asia, mutta työryhmä on tehnyt siitä niin vaikeaselkoisen, että sen toteuttaminen voi olla mahdotonta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. Ministerivetoinen työryhmä ei löytänyt yhtä ratkaisua, vaan päätyi useisiin vaihtoehtoisiin malleihin.
Hiilamo Heikki: Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö – Mistä sote-uudistuksessa on kysymys?
Kustantaja: Into. Sivumäärä: 180.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ”osoittaa hyvää tahtoa” Suomen kuntien PL 121 §:n asukkaita ja PL 19 §:ää kohtaan – joka kerta -, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) lakiesityksiä ja niihin kiinteästi liittyviä elementtejä käsitellään ”perustuslakituomioistuimessa”:
1) järjestämislakiesitykset
2) eri puolueiden ja professori Hiilamon rahoituslakiesitykset
3) jo tehdyt ja tulevat valtionosuusleikkaukset
4) täysin epäonnistunut valtionosuusuudistus.
PILOTTI:
EKSOTESTA YKSIKANAVAINEN RAHOITTAJA-JÄRJESTÄJÄ
Seuraavalla pääministerillä ei ole varaa ”kehitellä” soten yksikanavaista rahoitusta vuosi, jonka jälkeen se todetaan perustuslain vastaiseksi ”perustuslakituomioistuimessa”.
Suomen julkinen talous edellyttää toimintaa:
– Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin EKSOTEN PERUSTAMISTAVALLA saadaan kaikkiin maakuntiin muutamassa kuukaudessa perustetuksi sote-integraatio.
PERUSSOPIMUS
Eksoten perussopimus korvaa soten järjestämislakiesitykset ja soten rahoituslakiesitykset.
SAIRAANHOITOPIIREISTÄ ”EKSOTET”
Sairaanhoitopiirien jäsenkunnat voivat perustaa nykyisellä lainsäädännöllä, pikavauhdilla perustaa 20 ”Eksotea”.
– Poliittisella pelillä ei pidä enää jarruttaa.
– Hyvällä johtamisella Suomen kunnat, kuntatalous, julkinen talous – säästää 1,8-2,6 miljardia euroa vuodessa.
– Keskustapuolueen puheenjohtajalla ei ole perusteltua syytäviivyttää vapaaehtoisten 20 ”Eksoten” perustamista jo huhtikuussa 2015.
RAHOITTAJA-JÄRJESTÄJÄT: PL 121 §
Perustuslain mukaan sote-valtuustoilla Manner-Suomen maakunnissa on rahoittaja-järjestäjä-status.
HALLITUSOHJELMA
Perustuslakiasiantuntijat tarkastavat hallitusohjelman ennen sen voimaan tuloa. Tällä pelastetaan Suomi uudelta kataistrofilta.
YKSIKANAVAINEN RAHOITUS: PL 121 §
Yksikanavaisessa sote-rahoituksessa katsotaan ensimmäiseksi demokratia.
Hallitusohjelmaan kirjataan perustuslain sekä 19 §:n että 121 §:n mukainen yksikanavainen sote-rahoitus, josta vastaavat maakuntien demokraattiset sote-valtuustot, rahoittaja-järjestäjät.
Valmisteleeko seuraava hallitus ja pääministeri Sitran sotea 12 kuukautta, minkä jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa sen perustuslain vastaiseksi?
– Sen jälkeen aloitetaan ”puhtaalta pöydältä”?
Eduskunnan perustuslalivaliokunta on juuri antanut lausunnon, että perustuslain 121 §:n mukaan maakuntien sote-integraation ”operaattorit” – demokraattisesti ja kansanvaltaisesti valitut valtuustot – ovat perustuslaillisia rahoittaja-järjestäjiä.
Perustuslakivaliokunta kaatoi kokoomuksen elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren viiden – epädemokraattisen – sote-hallinnon mallin, jossa kuntien maksuosuudet olisi kerätty yhteen viidellä alueella.
Nyt näyttää siltä, että kuntien verorahaa kerätään yhteen Kela-rahojen ja perustuslaista johdetun rahoitusperiaatteen mukaisten valtionosuuksien kanssa ”Kelan operoimalle tilille”:
– onko Kela-tili valtakunnallinen?
– onko Kela-tili maakuntakohtainen?
– voiko Kelallalla olla perustuslain mukaista rahoittaja-järjestäjä-statusta, kun se on perustuslain 121 mukaan maakunnilla?
– onko Sitran mallissa sama perustuslaillinen ongelma kuin Orpon (kok.) ja Backmanin (sd.) sotessa sekä Vapaavuoren sotessa?
– – kunnat ja maakunnat ovat pelkkiä maksajia, kun epädemokraattinen ”Kela operoi”?
1) Toteutuuko Sitran mallissa perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:ään perustuva maakuntamalli – suorat vaalit ja verotusoikeus – tai Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kuntayhtymämalli – kuntien maksuosuusmalli?
2) Kuinka perustuslaillinen demokratia ja kansanvalta toimii Sitran Kela-operaattorina -mallissa?
– mikä rooli on itsehallinnollisilla kunnilla tai maakuntaitsehallinnolla?
3) Näyttää siltä, että Sitran mallissa kaikkia rahoja – mukaan lukien kuntien tai verotusoikeudellisten maakuntien verorahoja – ”operoi” Kela:
– Millainen demokratia valvoo Kelan ”operointia”?
4) Tarkoittaako Sitran sote sitä, että siirrytään maakuntamallista valtiorahoitteiseen malliin, kuten Norjassa?
5) Mitä sanovat perustuslakiasiantuntijat ja eduskunnan perustuslakivaliokunta Sitran sotesta?
6) Perustuslain 121 §:n mukaan maakunnalliset kuntayhtymät, kuten Kainuun sote ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä verotusoikeudelliset suoralla vaalilla valitut maakuntavaltuustot ovat soten perustuslain mukaisia rahoittaja-järjestäjiä.
Sitran 12.3.2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan 10 prosenttia Suomen väestöstä kerryttää 74 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
PERUSTUSLAKI SEKÄ 19 § ETTÄ 121 §
Julkisen maakunnallisen, demokraattisen sote-integraation on tärkeää hoitaa 10 prosentin väestönosan sote-palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, vapaaehtoisen kuntayhtymä-Eksoten mallilla:
1) Ennaltaehkäisevä sote-työ.
2) Nopean toiminnan erikoissairaanhoito, jolla estetään hoidon aloituksen pitkittyminen, mis seuraa erittäin paljon pitkittyvät kalliiksi tulevat hoitoajat ja kuntoutusajat.
3) Hyvä kuntoutus, jolloin työnantajan sote-integraatioon lähettämä, erikoissairaanhoitoa tarvinnut työntekijä palautuu nopeasti takaisin työhön.
4) OSAOPTIMOINTI POISTUU
– Kaikki maakunnalliseen sote-integraatioon kirjautuneet – mukaan lukien työterveyshuollon asiakkaat – ovat yhden maakunnallisen, perustuslain mukaisen rahoittaja-järjestäjän hoitoketjujen hallinnassa, jolloin mikään taho ei voi siirtää kustannuksia toisten maksettavaksi.
– – Kela ja elinkeinoelämän työnantajat – EK – hyötyy maakunnallisista, perustuslaillisista rahoittaja-järjestäjistä, kun korvausten maksu minimoituu ennaltaehkäisevän työn ja hyvän kuntoutuksen ansiosta ja ammattikauset palaavat sairaspäivärahoilta sorvin ääreen.
Elinkeinoelämän keskusliiton on maksettettava rojalteja maakunnallisille, demokraattisille sote-operaattorivaltuustoille. Tämä on säädettävä laissa.