Juuassa on lähisvuosina merkittävä tarve uusille lähihoitajille niin vammaisten palveluyksikössä kuin ikäihmisten palveluissa. (Kuva: Seppo Haavisto)

Juuka käynnistää lähihoitajakoulutuksen, josta valmistuville kunta lupaa työpaikan Juuasta.

Tarkoituksena on löytää työntekijöitä  ensi vuonna valmistuvaan kehitysvammaisten hoitoyksikköön ja ikäihmisten palveluihin. Koulutuksen järjestävät kunta ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

Päämääränä on nimenomaan paikallinen koulutus. Teoria ja harjoittelu on tarkoitus tapahtua Juuassa.

– Ratkaisu on helppo koulutuksen järjestäjälle. Nykyisin tehdään niin, että siellä missä on tarpeita, sinne mennään kouluttamaan, sanoo Riverian koulutuspäällikkö Jere Mutanen.

Juuan kunnanjohtajan Markus Hirvosen mukaan ratkaisun taustalla on havainto siitä, että Juuassa tulee lähivuosina olemaan merkittävä tarve hoitajille, ja hoitajia ei noin vain kuntaan tipahda jostain. Toisaalta Juuasta ei ole välttämättä aivan yksinkertaista lähteä koulutukseen Nurmekseen tai Joensuuhun.

– Kaikki työttömät eivät omista autoa tai ajokorttia, ja koulun käyminen vaikkapa Joensuussa voi aiheuttaa kustannuksia. Avattiin neuvottelut Riverian kanssa, että mitä jos koulutettaisiin täällä. Ja nyt on haku menossa.

Onnistuu ilman lisäresurssia

Hoitajatarvetta on lähivuosina kunnassa lähivuosina runsaasti. Ikäihmisten palveluista vapautuu 5–7 lähihoitajapaikkaa seuraavien kahden vuoden aikana. Siun soten arvion mukaan ensi vuonna valmistuvaan vammaisten palveluyksikköön avautuu noin 15 lähihoitajapaikkaa.

– Henkilöstöä siihen ei ole, vaan tarvitaan uusia työntekijöitä, Hirvonen sanoo.

Hän pitää paikallista kouluttamista hyvänä keinona vastata hoitoalan työvoimapulaan.

– Meillä on tilastojen mukaan 300 ihmistä työttömänä. Siinä on hyvin paljon ihan täysin työkykyisiä ihmisiä joilla ei ole sopivaa koulutusta niihin tehtäviin, mitä tällä hetkellä yhteiskunnassa on.

Sekin on nähty, että ammatillisen koulutuksen keskittäminen johtaa työttömien putoamiseen koulutuspolun ulkopuolelle mm. välimatkojen ja taloudellisten kysymsyten takia, Hirvonen muistuttaa.

-On tarjottava lähellä sellaista palvelua, mitä yhteiskunnassa tarvitaan. Ja koulutus on työttömyyden ratkaisussa yksi parhaista, ellei paras keino.

– Emme tarvitse tähän valtion tukia, vaan työvoimahallinto vain etsii meille työttömistä ihmisistä koulutettavat. Tämä voidaan nykyisillä resursseilla toteuttaa, ja vaikuttavuus on hyvä.

Aiempi täsmäkoulutus sai suursuosion

Koulutuspäällikkö Jere Mutasen mukaan samantapaista koulutusta on järjestetty alueella aiemminkin. Ilomantsissa alkoi keväällä 2019 kaksivuotinen lähihoitajakoulutus, jossa opiskelijat ovat pääosin paikkakuntalaisia.

-Sielläkin oli taustalla paikallinen tarve.

Hoitoalan koulutuksen houkuttelevuudesta on kannettu huolta. Ilomantsissa opiskelijahakua jatkettiin, koska aluksi hakijoita ei ollut tarpeeksi. Lopulta ryhmä syntyi ja koulutus käynnistyi.

-Totta kai on parempi, kun saadaan paikkakunnalle ryhmä. Ilomantsilaisetkin ovat tyytyväisiä, kun ei tarvitse ajaa vaikkapa Joensuuhun teoriapäivinä, Jere Mutanen sanoo.

Nyt Juuassa toivotaan hakijoita elokuussa alkavaan lähihoitajakoulutukseen. Tavoitteena on 15–20 opiskelijan ryhmä. Juuka ja Riveria ovat aiemmin järjestäneet täsmäkoulutusta ruoka- ja puhtauspalvelualojen opetuskokonaisuuksissa. Kokemukset siitä ovat hyviä.

– Hakijoita oli huomattavasti enemmän kuin oli paikkoja. Emme pystyneet läheskään kaikkia ottamaan, Markus Hirvonen kertoo.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Alkaa mennä tuo touhu kirjekurssitasolle. Juuassa,jossa koskaan ei ole ollut ammatillista koulutusta ja josta on tähän saakka hyvin päästy opiskelemaan vähintäänkin 40 kilometrin päähän Nurmekseen, mutta enenevässä määrin ympäri Suomen, ollaan nyt kuvittelemassa, että paikallisista pitkäaikaistyöttömistä saadaan tällä tavoin ratkaisu taantuvan kunnan lähihoitajapulaan. Mikä takaa koulutettavien sopivuuden ja mikä takaa opetuksen laadukkaan lopputuloksen. Siivoojien ja ruokahuollon työntekijöiden paikalliskoulutuksessa riskit on pienet siihen nähden, mitä lähihoitajilta ammatissaan pitää voida edellyttää. Jos kunnassa ei ole edes vuodeosastoa, mistä ne käytännön valmiudet syntyvät? Entä jos näin koulutettavat haluavat hakeutua vaikkapa keskussairaalaan. Riittääkö ammattitaito ja riittääkö pikkukylässä saatu ammtillinen kokemus? Terveydenhuollosta ja ammatillisesta koulutuksesta valtakunnan tasolla vastuussa olevien kannattaisi hetki miettiä, turvataanko terveydenhuollon ammattihenkilöstön ammattitaito ns. kyläkoulutuksella. Ideointi pikkukuntien kehittämiseksi ei ole paha asia, mutta suuren innostuksen vallitessa perusasiat helposti unohtuvat. Kysymys on viime kädessä terveydenhuollon asiakkaiden turvallisuudesta ja hengestä.

  2. Toivottavasti järjestetään soveltuvuustestit! Hoitoala on vaativaa eli kuka tahansa ei sovellu hoitamaan ikäihmisiä tai kehitysvammaisia!

  3. Toki hienoa, että satsataan hyvinvointiin. Tehdään työllistämistoimia ja huolehditaan kuntalaisista. Hyvää yhteistyötä! – Luontokin kiittää, kun koulutus viedään lähelle opiskelijoita! ?

  4. Soveltuvuus testi ehdottomasti, kaikki eivät sovi vaativaan ja vastuuntuntoiseen vanhustyön

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*