Hoitoketjujen parempi koordinaatio tuo suuret säästöt
Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla ja tarkastelemalla sen kustannuksia voitaisiin saavuttaa hyvinkin yli 20 prosentin kustannussäästöt, arvioi Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kari Niemelä.
Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksen tulokset osoittavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen pirstaloitumisen ja hoitojen päällekkäisyydet.
Tutkimustulosten pohjalta Tampereen kaupunki ja TAYS Sydänsairaala uudistavat yhteistyössä palvelujen johtamisjärjestelmää ja toimintamalleja. Sydänpotilaille tämä näkyy entistä paremmin organisoituna hoitoketjuna.
– Yhteiskunnalle ja toimijoille on kallista, kun potilas pyörii rattaissa. Kun potilas sairastuu, hän saattaa mennä ensin terveyskeskukseen tutkittavaksi. Sen jälkeen hän voi ohjautua aluesairaalan kautta keskussairaalaan ja eteenpäin yliopistosairaalaan. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta, mutta tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tutkimus paljasti, että kustannusten merkittävin aiheuttaja on uusiutuva ja suunnittelematon hoidontarve. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla melkein neljännes potilaista hakeutuu uudelleen hoidon piiriin kuukauden sisällä aiemmasta hoidosta. Toinen merkittävä tulos on, että erikoissairaanhoidon osuus hoitoketjun kokonaiskustannuksista on pienempi kuin usein oletetaan.
Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksessa selvitettiin lähes 5 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitoketjua Tampereella vuosina 2011–2014. Neljän vuoden ajalta taltioitiin 40 000 hoitotapahtumaa kotihoidosta, palvelukodeista, perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta. Hoitoketjun kokonaiskustannukset samalta ajalta olivat yli 150 miljoonaa euroa.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää potilaan hoidon ongelmakohdat ja kehittää niihin ratkaisumalleja. Hankkeen toteuttivat Tampereen kaupunki ja Tays Sydänsairaala. Hankkeen rahoitukseen osallistui Sitra.
Johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta arvioi, että tutkimustulokset tukevat myös valtakunnallista sote-uudistusta, sillä palvelujen sirpaleisuus ja kustannusten läpinäkymättömyys ovat koko sote-järjestelmää koskevia haasteita.
Potilaan yksilöllisiä tarpeita ja tehokkaampaa hoitoketjun koordinointia lähdetään Tampereella kehittämään kahden operatiivisen työryhmän avulla. Joulukuussa 2015 aloittavan hoitoketjun kehittämisen työryhmän ja innovatiivisen hankinnan ja sopimusohjauksien kehittämisryhmän tavoitteena on rakentaa vastuullinen organisaatiomalli.
Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen sanoo, että hoitoketjun kehittämisen työryhmä pyrkii yhdenmukaistamaan Taysin, Tays Sydänsairaalan, Acutan (päivystys) ja Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan ja terveysasemien toimintatavat sydänpotilaiden osalta.
Pääministeri Sipilän ja Sosiaali- ja terveysministeriön soisi julkistavan valtakunnallisessa ja maakuntien mediassa kaikki hyvät käytännöt, jotka on saatava hallitussa aikataulussa koko Suomessa käyttöön. Kaikissa kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja nykyisissä sosiaali- ja terveyspiireissä.
Hyviä käytäntöjä on kehitetty ympäri maata jo vuosikausia sitten, mutta ne jäävät hyödyntämään ainoastaan kehittäjää. Julkisen talouden rahaa menetetään miljardeittain.