Rahamäärällä, joka joulukuussa myönnettiin hyvinvointialueiden ICT-valmisteluun, puolet hyvinvointialueista ei pysty toteuttamaan järjestämisvastuun siirtoa, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintovalmistelujohtaja Mikko Hokkanen arvioi. Kuva: PIxabay

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelujohtajien mukaan hyvinvointialueiden ICT-valmisteluun joulukuussa myönnetyllä rahoituksella tehtävien järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta ei onnistu.  

ICT-ratkaisujen – mm. tieto- ja potilasjärjestelmien, henkilöstöhallinnan ja palkanmaksun järjestelmien – onnistumista on pidetty kriittisenä haasteena koko sote-uudistukselle. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen mukaan tiukka aikataulu ja vajavainen rahoitus merkitsevät, että lakisääteiset velvollisuudet ja tehtävät huomioiden myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan aloitus on täten vakavasti vaarantunut. 

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) päätöksellä valmisteluun myönnettiin jouluviikolla yhteensä 220 miljoonaa euroa. Alueiden yhteensä hakema summa oli runsaat miljardi euroa, ja kun ministeriö pyysi karsimaan hakemuksista kaiken mahdollisen, kokonaissumma aleni 924 miljoonaan. 

Vantaan-Keravan hyvinvointialue haki lähes 45 miljoonaa euroa ja sai vajaat 8 miljoonaa.  

Kaikki rakennettava alusta

Kyseessä on uusi perustettava alue, jolla ei ole pohjana esimerkiksi jo nyt toimivan kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin tietohallintoa, josta voitaisiin skaalata hyvinvointialueen ratkaisut, vaan kaikki pitää rakentaa alusta, muistuttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintovalmistelujohtaja Mikko Hokkanen

Alueella ei voida esimerkiksi laajentaa tai siirtää olemassa olevia taloushallinnon järjestelmiä, infrastruktuurin tai tiedolla johtamisen ratkaisuja. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen kanta on, että päätöksen mukainen rahoitus ei tule riittämään kriittisten, eikä lakisääteisten ICT-muutosten toteuttamiseen. 

-Hyvinvointialue ei pysty toimimaan työnantajana eikä se pysty tarjoamaan kaikkia niitä palveluja, joita sen pitäisi pystyä tarjoamaan asiakkaille, Hokkanen sanoo.  

Lakisääteisten velvoitteiden toteuttamisesta mm. taloushallinnon järjestelmien, IT-infrastruktuurin, tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan osalta nykyisen rahoituksen määrä on riittämätön, Vantaan-Keravan hyvinvointialueella arvioidaan.  

-Ei ole kykyä maksaa laskuja, ei ole kykyä maksaa toimeentulotukea. Työntekijöillä ei ole tietokoneet kunnossa. Meillä saattaa asiakas- ja potilastietojärjestelmä toimia, mutta mikään muu koneessa ei toimi, Mikko Hokkanen kuvailee. 

Osa paikkailee vähitellen

Hokkanen muistuttaa, että it-arkkitehtuuri on kokonaisuus, jota ei ole mahdollista toteuttaa vain osittain.

Alue olisi halunnut rakentaa arkkitehtuurin kerralla toimivaksi. Nyt pelkona on, että kiireessä ja vähällä rahalla saadaan kasaan jotakin, mitä tulevina vuosina paikkaillaan. 

– Ihanteellinen tilanne olisi, että valmisteluvaiheessa olisi käytössä rahaa sen verran, että voitaisiin tehdä hyvinvointialueille mahdollisimman toimivat ratkaisut heti alusta. 

Näin tilanne ei kuitenkaan tule olemaan alueilla, jotka rakentavat kaiken alusta. 

STM:n Digitalisaatio ja tiedonhallinta -ryhmän johtajan Minna Saarion mukaan hyvinvointialueet, jotka voivat rakentua olemassa olevan alueen laajuisen sote-kuntayhtymän toimintaan, pystyvät tämänhetkisen arvion mukaan tekemään suurimman osan tarvittavista ICT-muutostoimenpiteistä ennen järjestämisvastuun siirtymistä. 

– Hajanaisilla, useita soten järjestämisvastuullisia organisaatioita kattavilla ns. sirpalealueilla, on välttämätöntä priorisoida laajemmin toimenpiteitä, mukaan lukien ICT-muutostyöt. Näillä alueilla ICT-muutostyöt toteutetaan pidemmällä aikavälillä eli myös vuoden 2023 jälkeen. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymävaiheessa voidaan joiltain osin joutua toimimaan epätarkoituksenmukaisilla väliaikaisratkaisuilla, Saario kommentoi Kuntalehdelle sähköpostitse. 

Saarion mukaan ministeriön ja alueiden valmistelun yhteistyöllä pystytään varmistamaan se, että kaikki alueet pystyvät toteuttamaan palvelujen turvallisen siirron kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille.  

Alueiden ja ministeriöiden tilannekeskustelujen ja alueiden palautteen vuoksi valtiovarainministeriö pyysi hyvinvointialueita toimittamaan taloustietoja 14.1.2022 mennessä. Näiden tietojen perusteella ministeriöt arvioivat ja tekevät esityksen hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, Saario kertoo. 

”Helmikuussa saatava vastaus lisärahoituksesta”

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala toivoo tietoa tulevasta lisärahoituksesta mahdollisimman pian. 

– Helmikuun loppuun mennessä pitää saada selkeä vastaus, tuleeko lisärahoitusta, sanoo Herrala, joka korostaa, että tämä vuosi on kriittinen hyvinvointialueen toiminnan valmistelussa.  

Kun alueen pitää olla toimintavalmiudessa ensi vuoden alussa, tämän vuoden puolella pitää valmistella huolella ja siihen tarvitaan rahaa. 

Herrala muistuttaa, että valmisteluorganisaatiot joutuivat odottamaan ICT-valmistelun rahoituspäätöstä puoli vuotta, eli sote-lakien hyväksymisestä jouluun, ja nyt valmistelua tehdään rahoituksella, joka on arvioitu riittämättömäksi. 

Pirkanmaa sai Herralan mukaan toimeenpanon yleisrahoitukseen 3,8 miljoonaa euroa. Yleisrahoituksesta puuttuu 7,9 miljoonaa. Ei ole esimerkiksi palkkarahoitusta tulevalle henkilöstölle, joka alkaa johtaa hyvinvointialuetta, kun aluevaltuusto valitsee hyvinvointialueen johtajan ja muun johtohenkilöstön.  

Herrala muistuttaa, että taloussuunnitelman ja strategian kaltaisia valtavia töitä ei voi tehdä väliaikaisella valmisteluelimellä, käytännössä kuntarahalla. 

-Perusperiaate on, että muutosta ei tehdä kuntien rahoilla. Se tehdään valtion rahoilla. Kunnilla ei voi maksattaa muutosta.  

Rahoituspäätös aiheutti paniikin

ICT-valmistelun rahoitushakemusta Pirkanmaalla karsittiin ministeriön toiveesta 47,5 miljoonasta 36 miljoonaan. 

Rahaa ICT-valmisteluun tuli 14 miljoonaa euroa. 

-Päätös sai aikaan paniikin, ja sen jälkeen on mietitty joka päivä, selvitäänkö alueen valmistelussa, Herrala kertoo. 

-Nyt meidän toteamamme on, että ei selvitä. Turvallinen lainmukainen siirtymä ei onnistu tällä [rahoituksella]. 

Pirkanmaalla on laadittu listaa hyvinvointialueen ICT:n tehtävistä, ja siitä, mitä niistä karsitaan. Listalla oli perjantaina 16 tehtävää, jotka hoidetaan, ja 16 tehtävää, joita ei pystytä hoitamaan.

Vuodenvaihteessa luovuttiin tietoallashankkeesta, jonka oli tarkoitus tukea STM:n käynnistämää hyvinvointialueista tietoa keräävää hanketta. 

Säästäminen voi näkyä konkreettisesti esimerkiksi niin, että puhelinnumeroita ei siirretä nykyorganisaatioista hyvinvointialueille. On myös mahdollista, että jäädään kuntien infran varaan, Herrala sanoo. 

-Kunnat eivät ole varautuneet tähän, vaan he ovat lähteneet valmistelemaan, että heillä ei ole vastuuta tietojärjestelmien ylläpidosta vuoden 2023 alusta.  

-Samaan aikaan kunnissa on iso työ ottaa haltuun työllisyydenhoidon tietojärjestelmät, Herrala muistuttaa. 

Aika käy vähiin

Niin Vantaan-Keravan kuin Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelussa uudistuksen erittäin kireäksi tiedetty aikataulu aiheuttaa harmia. 

Aikaa esimerkiksi uusien järjestelmien hankintapäätöksiin ja testaamisiin on todella vähän. Järjestelmät pitää kilpailuttaa, henkilöstö kouluttaa. Ja toimintavalmiudessa pitäisi olla 1.1.2023.  

Mikko Hokkasen mielestä hyvinvointialueiden tarpeet eivät ole olleet kohtuuttomia. Hän muistuttaa, että valmistelussa ollaan tekemässä kolmen vuoden työtä yhdessä vuodessa. Siksi työtä tilataan paljon myös ulkopuolelta.  

-Kun järjestämisvastuun siirto on tammikuun ensimmäisenä päivänä 2023, kaikkein kriittisin tarve rahalle olisi nyt. 

-Sanoisin, että tällä rahamäärällä, joka nyt on jaettu, puolet hyvinvointialueista ei pysty toteuttamaan järjestämisvastuun siirtoa, Mikko Hokkanen arvioi. 

Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelun arviot siitä, mihin nykyinen rahoitus riittää:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*