kuva: Pekka Moliis
Attendo on vastannut Puolangan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vuodesta 2013.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistukset ovat tuoneet kunnille säästöjä ja hillinneet kustannusten nousua. Säästö näkyi useimmiten perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta euromääräisesti myös erikoissairaanhoidossa.

Tulokset käyvät ilmi selvityksestä, jonka teetti sosiaali- ja terveysalan yrityksiä edustava Hyvinvointiala HALI ry. Selvityksen teki Tampereen yliopiston tutkijatohtori Esa Jokinen.

Selvityksen mukaan kuntien kustannusten nousu hidastui tyypillisesti kokonaisulkoistuksen myötä ja joissakin tapauksissa kustannukset kääntyivät jopa laskuun.

Ulkoistusten keskeiset syyt olivat taloudellisia, mutta ulkoistuspäätökseen liittyi myös muita tavoitteita. Kokonaisulkoistus näyttää toimivan pienille kunnille vakuutuksen omaisesti ja tarjoaa niille useimmiten sote-kustannusten ennustettavuutta kiinteää vuosisummaa vastaan.

Autonomia vahvistui – ainakin hetkellisesti

Selvityksessä todetaan, että kokonaisulkoistus vahvisti ainakin hetkellisesti kuntien autonomiaa, ja sillä oli kunnan hallinnon rationalisointiin, kustannusten hallittavuuteen, palvelujen kehittämiseen sekä lähipalveluiden säilyttämiseen liittyviä hyötyjä.

Ulkoistusten etuina nähtiin lähipalveluiden säilyttäminen, julkista yhteistoimintaa suoraviivaisempi yhteistyö palvelun järjestäjän kanssa, kuntahallinnon sisäinen rationalisointi sekä tehokkaampi kunnan viranomaisvastuiden hallinta.

Selvityksen mukaan vuodesta 2015 alkaen ulkoistuksen tehneissä kunnissa hoidon saatavuus oli keskimääräistä parempaa ja odotusajat lyhyempiä. Hoidon saatavuus näyttäytyy keskimääräistä parempana erityisesti myöhemmässä aallossa eli vuoden 2015 jälkeen.

Kokonaisulkoistuksilla näytettiin paikkaavan palvelujärjestelmän keskeistä rakenteellista ongelmaa: kuntien liian pienen asukaspohjan aiheuttamaa kustannusten satunnaista vaihtelua ja ennustamattomuutta.

Selvitys on toteutettu vuoden 2018 aikana. Seuranta toteutettiin THL:n Sotkanet-tietokannan avulla. Lisäksi analysoitiin perusterveydenhuollon saatavuutta vuosina 2015–2018 Avohilmo-tietokantaa hyödyntämällä. Kuntakohtaista kehitystä verrattiin 2–5 verrokkikuntaan, jotka valittiin käyttämällä kaltaistettujen verrokkien menetelmää.

Sosiaali- ja terveyspalvelut oli ulkoistettu kokonaan yksityiselle palveluntuottajalle 19 kunnassa vuoden 2018 alkuun mennessä.

Selvitys: Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset – Sopimukset, kustannuskehitys ja saatavuus

Lisää aiheesta:

Tohmajärven kunnanjohtaja: Kokonaisulkoistus lopetti kuntapolitiikan ikuisen sote-väännön

Kuntaliiton Punakallio: Kokonaisulkoistukset tuottaneet tulosta, mutta pitäisikö miettiä laajempia kokonaisuuksia?

 

Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*