Ikäihmisten neuvontapalveluista hyviä kokemuksia Pirkanmaalla
Pirkanmaalla on sovitettu yhteen kuntien käytäntöjä vanhusten neuvontapalveluissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Pirkanmaalla kehitetään 18 kunnan yhteistyössä uutta toimintamallia ikäihmisten neuvontaan ja asiakasohjaukseen.
Pisimmällä hankkeessa on maakunnallinen neuvontapuhelin. Siihen voi ottaa yhteyttä, kun tulee arjessa askarruttavia asioita. Sieltä saa arkea, elämistä ja hyvinvointia tukevaa tietoa.
Puhelinpalvelussa tehdään alustava palvelutarpeen arviointi, ja tarvittaessa asiakkaalle järjestetään laaja-alaisempi palvelutarpeen selvittäminen kotikäyntinä.
Se taas liittyy seuraavaan käytännön kokeiluun eli maakunnalliseen asiakasohjaukseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kokeilun tarkoituksena on tehdä jatkossa ikäihmisten asiakasohjaus koko Pirkanmaalla samalla tavalla ja yhteisillä työkaluilla.
Hankkeessa kokeillaan myös Sitran mallinnuksen mukaisia lähitoreja. Ne ovat matalan kynnyksen pisteitä, joissa tavoite on tarjota ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille.
Lähitori-toimintaa on ollut Tampereella jo aiemmin. Nyt sitä kokeillaan myös muissa kunnissa. Mallia kehitetään saatavien tulosten pohjalta.
Hyviä kokemuksia
Hankkeen toimijoiden mukaan neuvontapuhelin ja lähitoritoiminta ovat osoittautuneet varsin tehokkaiksi. Kokemusten mukaan valtaosa asiakkaista saa tarvitsemansa neuvot ja avun.
Puhelinneuvonnan käyttäjistä suurin osa on kokenut tulleensa autetuksi pelkän puhelimessa annetun neuvonnan perusteella. Tampereella on todettu, että vain noin yksi prosentti lähitoriasiakkaista siirtyy varsinaiseen palvelutarpeen arviointiin.
Sitouttaminen oli vaikeaa
Hankkeen alku oli kivikkoista, kertoo Ikäneuvo-hankkeen vetäjä Essi Mäki-Hallila.
– Käytännöt kunnissa olivat kirjavia, ja oli vaikeaa saada kunnat ylipäätään sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen.
– Siitä päästiin sentään nopeasti yli, ja yhteistyö sekä vertaiskehittäminen kuntien välillä on kukoistanut jo monta kuukautta.
– Nyt on saatu joitakin käytännön malleja pyörimään ihan siellä arjessa eli varsinaista asiakastyötä tehdään jo, eikä enää vain suunnitella pöytien ääressä, kertoo Mäki-Hallila.
