Kehysriihessä päätetyt lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin – Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen
Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, arvioi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn. Kuva: Espoon kaupunki
Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin.
Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.
– Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn.
Hyvinvointialueiden johtajat ovat järjestäytyneet H23-verkostoksi, jonka tarkoitus on vahvistaa hyvinvointialueiden yhteistyötä. Mukana verkostosssa ovat hyvinvointialueiden johtajat, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimialajohtaja ja HUS-yhtymän toimitusjohtaja.
Toteuttaminen vaikeaa
Yhteisessä tiedotteessaan verkoston johtajat katsovat kehysriihessä esiin nousseen velvoittavan lainsäädännön purkamisen olevan oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa.
Keinoina säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta, mikä antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa palveluiden kehittämiseen.
Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut.
Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi, tiedotteessa huomautetaan.
Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelua julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.
Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus (132 miljoonaa euroa), on merkittävä, johtajat huomauttavat yhdessä.
– Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää, he vaativat.
Työrauhaa tarvitaan
Hyvinvointialuejohtajat ovat yhteisessä kannanotossaan korostaneet sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla.
– Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.
Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen.
Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.
– Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen, johtajat tiedottavat
Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.
Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa, kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa.
Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.
Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa.
Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa, H23-verkoston jäsenet päättävät yhteisen kannanottonsa.
Lue myös:
