Kempeleen Lohi: Kotouttamisen pelisäännöt selviksi

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi toivoo, että valtio tekisi nopeasti selkeät linjaukset turvapaikanhakijoiden kotouttamisen kustannuskysymyksistä, joka on keskeisimpiä kuntia askarruttavia asioita, kun ne ottavat vastaan maahan tulevia pakolaisia.

Esimerkiksi päivähoito- ja perusopetusikäisten turvapaikanhakijoiden tuottamat menot pitäisi Lohen mukaan saada täysmääräisesti takaisin valtiolta.

– Nyt siellä on monia yksittäisiä teknisiä ongelmia muun muassa laskentapäivämäärien kanssa, Lohi sanoo Kuntalehdelle.

– Voi käydä esimerkiksi niin, että opetukseen tuleva oppilas on saapunut laskentapäivän jälkeen, jolloin lähtökohtaisesti hän ei pääse valtionosuuksien piiriin. Se on ehdottomasti väärin.

Lohi korostaa, että kun turvapaikanhakijakysymys on tullut nopeasti isoksi ilmiöksi, se pitäisi käsitellä erillisenä asiana, ja kunnille tulisi korvata asioiden hoitamisesta koituvat kustannukset täysimääräisesti.

– Tällaisia lupauksia on, mutta konkretiaa ei ihan hirveästi vielä ole.

Lohen mukaan valtiolla on merkittävä rooli myös ilmapiirivaikuttajana ja asenteiden rauhoittelijana, kun mielipiteet kärjistyvät.

– Selkänojaa ja tukea kunnat tarvitsevat. Maahanmuuttoasiat voivat olla kuumia paikallisesti, ja pienet kunnat voivat jäädä tilanteissa aika yksin. Tulisi ymmärtää, että turvapaikanhakijoiden isojen määrien vastaanottaminen aiheuttaa todella isoja, monentasoisia haasteita.

Arki palasi Kempeleeseen

Omat haasteensa on ollut Kempeleellä, joka on ollut julkisuudessa koko syksyn mm. siksi, että pääministeri Juha Sipilä, kesk., lupasi heti turvapaikanhakijamäärän kasvun alussa kotikunnastaan löytyvän tilaa.

Kempeleessä on 16-18-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö, jonka toiminnasta vastaa Oulun Diakonissalaitos. Viikonloppuna yksikön asukkaat siirrettiin levottomuuksien pelossa muualle. Taustalla on alaikäisen kempeleläisen raiskaus, jota poliisi tutkii.

Lauantaina Kempeleessä osoitettiin mieltä turvapaikanhakijoita ja myös Sipilää vastaan.

Nyt arki on kuitenkin palannut kuntaan, Lohi vakuuttaa. Levottomuudet eivät ole vaikuttaneet kunnan toimintaan.

– Meidän tehtävämme on huolehtia, että arki pyörii normaalisti ja ihmisillä on turvallista käyskennellä ja toimia.

– Vahva perustyö on kantanut tähän asti ja se toimii parhaana ennalta ehkäisevänä toimintana myös tulevaisuutta ajatellen, Lohi uskoo.

Kempele päivittää kotouttamisohjelmaansa, joka tehtiin alun perin jo pari vuotta sitten.

Lohi uskoo että valistus ja tehokas sekä monipuolinen kotouttaminen ovat tehokkaimpia keinoja estää turvapaikanhakijoiden rikoksia ja ylilyöntejä.

– Yritetään löytää erilaisia polkuja, joilla mahdollisimman tehokkaasti saataisiin tänne tulleet nuoret ohjautumaan normaaleille nuorten poluille: koulutukseen, työpajoihin, kielikouluun ja sitä kautta integroitumaan yhteiskuntaan ja kasvamaan Suomen kansalaisiksi kaikkine oikeuksine ja velvollisuuksineen.

Kempelettä isompi keskustelu

Lohi myöntää olevansa huolissaan ilmapiirin kiristymisestä paikallisten asukkaiden ja turvapaikanhakijoiden välillä. Hän näkee asian Kempeleen tilannetta laajempana, osana yleistä yhteiskunnallista keskustelua ja arvokeskustelua, jota turvapaikanhakijoihin liittyen käydään.

– Lähinnä mahdolliset ylilyönnit pelottavat. Ei pitäisi lietsoa epävarmuuden ja turvattomuuden ilmapiiriä. Vastakkainasettelu harvoin on hirveän hyvä keino ratkaista asioita.

– Realiteetti on, että Suomeen on tullut iso määrä turvapaikanhakijoita. Osa heistä jää Suomeen pysyvästi ja heidän kanssaan pitää pystyä yhdessä rakentamaan tulevaisuutta – ja vieläpä niin että molemmat osapuolet noudattavat lakia, Tuomas Lohi korostaa.